Perinteinen akupunktio Kiinassa

Yleisesti Nanjing-akupunktiossa käytettyjä pisteitä.

Suurin osa Kiinassa esiintyvästä ja tutkitusta akupunktion muodoista perustuvat klassisen kirjallisuuden muodossa kulkeneeseen perinteeseen. Tuntemamme kiinalainen lääketiede on kehittynyt oman aikansa älymystön parissa ja tärkemmät teokset ovat keränneet aikojen saatossa satoja kommentaareja.

Klassinen akupunktio ja Nanjing-akupunktio

Klassisen akupunktion nimellä kulkee kaksi toisistaan poikkeavaan suuntausta. Toinen on lähinnä kiinalaisen lääketieteen klassikoissa esitetyn akupunktion muoto. Se on perinteisen kiinalaisen lääketieteen juuria painottava muoto, joka pyrkii palauttamaan kulttuurivallankumouksen myötä unohduksiin jäännyttä filosofiaa ja tutkii muinaisia hoitokäytäntöjä. Suurin osa klassisen akupunktion edustajista pitää arvossa etenkin ennen Táng-dynastian loppua kirjoitettuja teoksia, joista tärkeimpinä pidetään esimerkiksi Huángdì Nèijīng, Shānghánlùn ja Qiānjīn yàofāng -teoksia.

Toinen, Suomessakin esiintyvä, klassinen akupunktio tarkoittaa pääasiallisesti Nánjīng-teoksesta peräisin olevaa elementtipisteisiin keskittyvää akupunktiota. Nämä elementtipisteet tai antiikkiset shū-pisteet sijaitsevat distaalisesti polvista ja kyynärpäistä. Tämä akupunktio muoto tunnetaan myös nimellä Nanjing-akupunktio ja se on lännessä yleisesti esiintyvä akupunktio muoto, jota välillä kutsutaan virheellisesti perinteiseksi akupunktioksi tai TCM-akupunktioksi. Vaikka suuntaus on saanut välillä hyvin voimakasta suosiota, etenkin Japanissa ja Koreassa, tämä nanjing/klassinen akupunktio on saanut nykyisen muotonsa pääasiassa kulttuurivallankumouksen jälkeen. Siitä on tehty helposti omaksuttava riisuttu yleistys vanhasta kiinalaisesta lääketieteestä, jonka mukainen pistäminen on mahdollisimman turvallista ja helppoa opettaa. Se muodosti pohjan TCM-akupunktiolle.

Klassisen ja Nanjing akupunktion yleisesti käyttämiä hoitomuotoja:

  • Akupunktio
  • Moxibustio
  • Yrttilääkintä*
  • Ravintoterapia
  • Hieronta, akupainanta, tuīná
  • Kuppaus
  • Guāshā

* Suomessa harvinaista lääkelain vuoksi.

TCM-akupunktio

TCM-akupunktio tai perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukainen akupunktio on Kiinan lisäksi Euroopassa ja Amerikassa yleisesti tarjolla oleva akupunktion muoto. Todellisuudessa TCM-akupunktio ja siihen liittyvä teoria on pitkälti vuonna 1958 Kiinan kommunistisen johdon käynnistämän Suuren harppauksen myötä tunnetuksi tulleen akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen suuntaus, josta on karsittu monet filosofiset ulottuvuudet. Sen tarkoitus oli olla nopeasti opetettavaa, jolloin lyhyellä koulutuksella saatiin maaseudulle lähetettyä barefoot-doctor nimellä tunnettuja hoitajia. Heidän koulutuksessa yhdistyivät pitkästi yksinkertaistetun viiden elementin mukainen akupunktio sekä hyvin voimakkaasti vaikuttavat selän ja rintakehän pisteiden käyttö. Lisäksi heidän koulutukseen kuului myös länsimaista lääketiedettä. Suomessa esiintyvät perinteisen kiinalaisen lääketieteen muodot ovat usein sekoitus varhaisempaa klassista kiinalaisen lääketieteen muotoa sekä modernisoitua ja yksinkertaistettua elementtiteoriaa Zangfu-oppeineen.

Perimyslinjat

Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu hyvin voimakkaasti perimyslinjojen ajatus. Yleinen sanonta kuuluu, ettei lääkäriin kannata edes luottaa, mikäli hän ei ole lääkäri vähintään kolmannessa polvessa. Tämän vuoksi kaikki lääkärit aina luettelevatkin oppi-isänsä ja liittävät itsensä näin johonkin linjaan. Hyvin tavallista on väittää oman linjan kulkevan aina historian hämäriin ja huikeimmissa tarinoissa Keltaiseen keisariin saakka. Suurimmalle osalle perimyslinjoja ei löydy todisteita ja kun eri perintölinjojen salaisia reseptejä ollaan tutkittu Kiinan yliopistoissa, on käynyt ilmi, että niistä suurin osa on peräisin yleisimmin käytetyistä kiinalaisen lääketieteen oppikirjoista.
Suuri osa perimyslinjoista aika lähellä toisiaan. Erot ovat lähinnä siinä, mitkä tekijät elämässä nähdään terveyden kannalta merkittävimpinä ja mitä kautta terveyttä pyritään vahvistamaan. Toiset koulukunnat panostavat ruokaan, toiset yrtteihin ja kolmas ennaltaehkäisevään moxibustioon. Itse kiinalaisen lääketieteen perusta nähdään samanlaisena. Sekaan mahtuu myös voimakkaasti poikkeavia suuntauksia, jotka käyttävät mm. erilaisia sijainteja akupisteille, kuten Tungin-akupunktiossa.

Mestari Tungin akupunktio

Mestari Tung, tai oikeammin Dǒng Jǐngchāng 董景昌, eli vuosina 1916-1975. Hän on tunnettu omalaatuisesta akupunktiostaan, joka ei noudata perinteisesti tunnettua kiinalaisen lääketieteen pisteoppia. Hänen itsensä mukaan suuntaus on hänen sukunsa perinne ja lähtöisin jo Han-dynastialta (206 eaa – 220 jaa). Pienille lääketieteellisille traditioille tunnusomaiseen tapaan, näitä väitteitä ei voida todistaa, sillä traditiosta ei löydy kirjallisia lähteitä.

Mestari Tungin akupunktio on tullut tunnetuksi Tungin tavasta ottaa vastaan suuria määriä asiakkaita, joista suurin osa sai hoitoa ilmaiseksi. Hänen metodinsa on myös levinnyt useisiin maihin ja Suomessakin on tarjolla opetusta Tungin akupunktiosta. Ilmaisten hoitojen idea ei kuitenkaan ole levinnyt hänen oppiensa mukana kovin laajalle.

Mestari Tungin akupunktio käyttää eri nimityksiä pisteistä. Osa käytetyistä pisteistä on tunnettuja pisteitä tai ekstrapisteitä, mutta useat pisteet ovat perinteiselle kiinalaiselle lääketieteelle tuntemattomia. Arvioitaessa hänen edustamansa akupunktiotyylin ikää, eniten kysymyksiä herättääkin juuri pisteiden sijainnit ja täysin klassikoista poikkeavat nimitykset. Osa erikoisista pisteiden sijainneista vastavat nimittäin paljon uudemman mikroakupunktuurin pisteitä. Tämä ei kuitenkaan vie pohjaa Tungin akupunktiolta edes perinteen silmissä, sillä suurin osa pisteiden vaikutuksista voidaankin selittää yhdistelemällä teoriaa mikroakupunktuurin heijastealueista, unitaarisista kanavista ja kanavien välisillä haaroilla sijaitsevilla ekstrapisteillä.

Mestari Tungin akupunktion tekniikoissa on piirteitä vanhasta perinteestä, kuten esimerkiksi mikrokuppaus, distaalipisteiden manipulaation aikana suoritettava kipualueen liikutus (esim. jäätyneessä olkapäässä) ja vain muutaman pisteen käyttäminen. Se kuitenkin poikkeaa selvästi muusta kiinalaisen lääketieteen kentästä diagnoosin ja pisteiden käytön suhteen.