Tutkimusta akupunktiosta


Valitse aiheaulue, johon liittyviä tutkimuksia haluat tarkastella


Tietoa sivuston tutkimusosiosta

Akupunktio on hoitomenetelmä, josta on tehty paljon tieteellistä tutkimusta. Yksittäisten kliinisten kokeiden lisäksi siitä on tehty laajempia systemaattisia katsauksia. Elokuuhun 2020 mennessä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyyseja oli julkaistu englanninkielisissä julkaisuissa 1189 ja tutkimuskatsausten julkaisutahti on vain kiihtynyt vuodesta 2008 eteenpäin1. Kliinistä tutkimusta akupunktion käytöstä erilaisten vaivojen ja sairaustilojen hoidossa tehdään kasvavalla vauhdilla ja samalla akupunktion käyttö erilaisten vaivojen hoidossa yleistyy ympäri maailmaa. Näiltä sivuilta löytyy pääasiassa viimeaikaisia tutkimuksia akupunktion käytöstä, tehosta ja sen toimintamekanismeista. Suurin osa täältä löytyvistä tutkimuksista on erilaisia systemaattisia katsauksia, joissa kootaan yhteen satunnaistettuja ja vertailevia kliinisiä kokeita tieteellisesti luotettavamman kuvan saamiseksi. Joitakin yksittäisiä kliinisiä tutkimuksia on otettu mukaan, samoin kuin tutkimuksia, jotka tarkastelevat akupunktion mekanismia, turvallisuutta ja itse tutkimuksen tekoa.

Sivustolta löytyvät tutkimukset päivittyvät automaattisesti Mikael Ikiveden ylläpitämästä tutkimustietokannasta. Tietokantaa ylläpidetään Kiinalaisen lääketieteen Akatemian opetuskäyttöä varten, jotta koulun opiskelijat saisivat perinteisen näkemyksen lisäksi tietoa myös nykyisen tutkimuksen pohjalta mahdollisimman tehokkaiksi todetuista hoitotavoista. Sivustolta löytyvät tutkimustulokset saattavat olla välillä keskenään ristiriitaisia, mikä on tyypillistä tutkittaessa laajaa oirekirjoa ja isoa skaalaa hoitointerventioita. Mukana olleissa tutkimuksissa on voitu käyttää erilaisia akupunktioon liittyviä hoitotekniikoita, kuten sähköakupunktiota, manuaalista neulan käsittelyä, neulamoksaa (=lämminneula eli neula, jota kuumennetaan moksalla), tulineulaa (neula kuumennetaan hehkuvaksi ja se nopeasti pistetään ja vedetään heti pois), korva-akupunktiota (hoitomuoto, jossa neulotaan vain korvassa olevia akupunktiopisteitä), korvan pisteisiin laitettuja magneetteja tai muita erilaisia lähestymistapoja. Joissakin hoidossa on käytetty myös kuppausta, tuina-hierontaa, moksibustiota tai muita perinteelle tyypillisiä manuaalisia tekniikoita. Vaikka akupunktion eri tekniikoilla onkin voitu osoittaa olevan todellisia vaikutuksia, erilaisia tekniikoita ja hoitotapoja ei kuitenkaan voida pitää toisiaan vastaavina2-6, kuten monissa katsauksissa on tehty. Tutkimusraporteissa helposti samalta kuulostava tekniikka, kuten sähköakupunktio tai vaihtoehtoisesti manuaalinen akupunktio, voi tuoda samassakin pisteessä erilaiset vaikutukset riippuen sähköakupunktiossa käytetystä taajuudesta, neulan pistosyvyydestä, manuaalisesta manipulaatiotekniikasta2-9 tai vaikka hoitokertojen määrästä10-12. Myös sillä, millaista neulaa käytetään voi olla merkitystä13-14.

Samalla kun viime vuosina akupunktion toimintamekanismeja ollaan alettu ymmärtää paremmin, voidaan paremmin suunnitella hyviä akupunktiotutkimuksia. Koulun opetuksessa pyritään painottamaan mahdollisimman tehokkaiksi havaittuja lähestymistapoja ja siksi erilaisia ristiriitaisia tutkimuksia tarkastellaan myös opetusta suunniteltaessa.

Hyvässä satunnaistetussa ja kontrolloidussa akupunktiotutkimuksessa kuuluu noudattaa yleisiä lääketieteellisen tutkimuksen metodeja. Monissa sivustolla luetelluissa tutkimuskatsauksissa todetaan, ettei näin olla aina tehty. Usein tutkimukset eivät myöskään täytä erikseen akupunktiotutkimuksia varten luotua ohjeistusta Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement15. Usein akupunktiotutkimuksia kritisoidaan ja niiden luotettavuus tutkimuskatsauksissa laskee siitä, että ne eivät ole kaksoissokkotutkimuksia, koska yleensä ainakin hoitoa antava tietää pistävänsä oikealla neulalla. Myöskään potilaita ei ole aina helppo pitää tietämättöminä valeneulomisesta.16 Lisäksi ”väärin” toteutettu valeakupunktio voi tuottaa myös akupunktiota vastaavia hoitotuloksia17-20. Akupunktiohoitoon liittyy usein kohtaamiseen ja odotuksiin liittyvä hoitovaikutus21, joka voi vaikeuttaa pelkän akupunktion tehokkuuden arviointia, etenkin kun akupunktiota verrataan tavanomaiseen hoitoon. Sivuilta löytyvien tutkimusten tasokkuus siis vaihtelee monella tavalla. Ne antavat kuitenkin kuvaa siitä, mitä on tutkittu ja mitä tällä hetkellä tiede ylipäätään tietää akupunktiosta.

Sivuilta löytyy myös tutkimuksia akupunktion turvallisuudesta. Hyvin koulutetun akupunktiohoitajan tekemänä akupunktion on havaittu olevan ylipäätään yksi turvallisimmista lääketieteellisistä hoidoista22,23. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia, tosin nekin voidaan välttää kunnollisella koulutuksella ja hygienialla24. Akupunktiotutkimuksissa on kuitenkin puutteellista raportointia mahdollisista haittavaikutuksista, joka olisi tärkeää myös koulutusten kehityksen kannalta. Suurin osa lievistäkin haittavaikutuksista, kuten mustelmat ja kipu voitaisiin mahdollisesti välttää paremmalla koulutuksella23,25.

Kiinalainenlaaketiede.fi-sivustolle päivittyvät pääasiassa systemaattiset katsaukset vuodesta 2019 eteenpäin, tosin joitakin vanhempia tutkimuksia ja katsauksia on myös mukana. Sivustolla listautuvat tutkimukset näkyvät julkaisujärjestyksessä uusin ensin. Tutkimuksia voi tarkastella rajaamalla niitä aihealueittain, jolloin niiden selaaminen on helpompaa. Jotkut tutkimukset saattavat kuulua useamman kategorian alle. Tutkimukset on määritelty jakautumaan eri aihealueisiin automaattisesti avainsanojen perusteella, eikä kaikkien rajausten oikeellisuutta ole tarkastettu. Tutkimusten tiivistelmiä latautuu suoraan Pubmedistä ja ne ovat englanninkielisiä. Viittaustiedon yhteydestä löytyy linkki tutkimukseen. Osa tutkimuksista on julkaistu avoimina, joten ne voidaan ladata linkkien takaa ilmaiseksi tarkempaa tarkastelua varten.

Lähteet:
1. Jiang J, Zhang J, Li R, Zhao Z, Ye X. Research Trends of Systematic Review/Meta-Analysis on Acupuncture Therapy: A Bibliometric Analysis. J Pain Res. 2021;14:561-573. doi:10.2147/JPR.S290516
2. Zhang J, Li Z, Li Z, et al. Progress of Acupuncture Therapy in Diseases Based on Magnetic Resonance Image Studies: A Literature Review. Front Hum Neurosci. 2021;15:694919. doi:10.3389/fnhum.2021.694919
3. Li X, Cai L, Jiang X, et al. Resting-State fMRI in Studies of Acupuncture. Evid Based Complement Alternat Med. 2021;2021:6616060. doi:10.1155/2021/6616060
4. Si X, Han S, Zhang K, et al. The Temporal Dynamics of EEG Microstate Reveals the Neuromodulation Effect of Acupuncture With . Front Neurosci. 2021;15:715512. doi:10.3389/fnins.2021.715512
5. Zhao F-Y, Fu Q-Q, Zheng Z, Lao L-X, Song H-L, Shi Z. Verum- versus Sham-Acupuncture on Alzheimer’s Disease (AD) in Animal Models: A Preclinical Systematic Review and Meta-Analysis. Biomed Res Int. 2020;2020:5901573. doi:10.1155/2020/5901573
6. Langevin HM, Schnyer R, MacPherson H, et al. Manual and electrical needle stimulation in acupuncture research: pitfalls and challenges of heterogeneity. J Altern Complement Med. 2015;21(3):113-128. doi:10.1089/acm.2014.0186
7. Goh YL, Ho CE, Zhao B. Acupuncture and depth: future direction for acupuncture research. Evid Based Complement Alternat Med. 2014;2014:871217. doi:10.1155/2014/871217
8. Liu S, Wang Z, Su Y, et al. A neuroanatomical basis for electroacupuncture to drive the vagal-adrenal axis. Nature. 2021;598(7882):641-645. doi:10.1038/s41586-021-04001-4
9. Liu S, Wang Z-F, Su Y-S, et al. Somatotopic Organization and Intensity Dependence in Driving Distinct NPY-Expressing Sympathetic Pathways by Electroacupuncture. Neuron. 2020;108(3):436-450.e7. doi:10.1016/j.neuron.2020.07.015
10. Sun N, Tu JF, Lin LL, et al. Correlation between acupuncture dose and effectiveness in the treatment of knee osteoarthritis: a systematic review. Acupunct Med. 2019;37(5):261-267. doi:10.1136/acupmed-2017-011608
11. Zhao F-Y, Fu Q-Q, Kennedy GA, et al. Can acupuncture improve objective sleep indices in patients with primary insomnia? A systematic review and meta-analysis. Sleep Med. 2021;80:244-259. doi:10.1016/j.sleep.2021.01.053
12. Bauer M, McDonald JL, Saunders N. Is acupuncture dose dependent? Ramifications of acupuncture treatment dose within clinical practice and trials. Integr Med Res. 2020;9(1):21-27. doi:10.1016/j.imr.2020.01.003
13. Kwon S, Lee Y, Park H-J, Hahm D-H. Coarse needle surface potentiates analgesic effect elicited by acupuncture with twirling manipulation in rats with nociceptive pain. BMC Complement Altern Med. 2017;17(1):1. doi:10.1186/s12906-016-1505-2
14. Bae S-J, Lim J, Lee S, et al. Augmented Mechanical Forces of the Surface-Modified Nanoporous Acupuncture Needles Elicit Enhanced Analgesic Effects. Front Neurosci. 2019;13:652. doi:10.3389/fnins.2019.00652
15. MacPherson H, Altman DG, Hammerschlag R, et al. Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): extending the CONSORT statement. PLoS Med. 2010;7(6):e1000261. doi:10.1371/journal.pmed.1000261
16. Zhang GS, Zhang CS, Tan HY, et al. Systematic review of acupuncture placebo devices with a focus on the credibility of blinding of healthy participants and/or acupuncturists. Acupunct Med. 2018;36(4):204-214. doi:10.1136/acupmed-2017-011484
17. Ots T, Kandirian A, Szilagyi I, DiGiacomo SM, Sandner-Kiesling A. The selection of dermatomes for sham (placebo) acupuncture points is relevant for the outcome of acupuncture studies: a systematic review of sham (placebo)-controlled randomized acupuncture trials. Acupunct Med. 2020;38(4):211-226. doi:10.1177/0964528419889636
18. Birch S, Lee MS, Kim T-H, Alraek T. Historical perspectives on using sham acupuncture in acupuncture clinical trials. Integr Med Res. 2022;11(1):100725. doi:10.1016/j.imr.2021.100725
19. Kim T-H, Lee MS, Alraek T, Birch S. Acupuncture in sham device controlled trials may not be as effective as acupuncture in the real world: a preliminary network meta-analysis of studies of acupuncture for hot flashes in menopausal women. Acupunct Med. 2020;38(1):37-44. doi:10.1136/acupmed-2018-011671
20. Lee B, Kwon C-Y, Lee HW, et al. Different Outcomes According to Needling Point Location Used in Sham Acupuncture for Cancer-Related Pain: A Systematic Review and Network Meta-Analysis. Cancers (Basel). 15, 5875. doi:10.3390/cancers15245875
21. Ho RS, Wong CH, Wu JC, Wong SY, Chung VC. Non-specific effects of acupuncture and sham acupuncture in clinical trials from the patient’s perspective: a systematic review of qualitative evidence. Acupunct Med. 2021;39(1):3-19. doi:10.1177/0964528420920299
22. Bäumler P, Zhang W, Stübinger T, Irnich D. Acupuncture-related adverse events: systematic review and meta-analyses of prospective clinical studies. BMJ Open. 2021;11(9):e045961. doi:10.1136/bmjopen-2020-045961
23. Uehara A, Yoshimoto T, Kaneko Y, et al. Patient- and Therapist-Related Risk Factors for Adverse Events in Acupuncture and Moxibustion in Japan: Multicenter Survey of Acupuncture and Moxibustion Teaching Clinics. Med Acupunct. 2021;33(6):435-442. doi:10.1089/acu.2021.0024
24. Wu J, Hu Y, Zhu Y, Yin P, Litscher G, Xu S. Systematic Review of Adverse Effects: A Further Step towards Modernization of Acupuncture in China. Evid Based Complement Alternat Med. 2015;2015:432467. doi:10.1155/2015/432467
25. Jeon S-R, Nam D, Kim T-H. Dropouts in randomized clinical trials of Korean medicine interventions: a systematic review and meta-analysis. Trials. 2021;22(1):176. doi: 10.1186/s13063-021-05114-x