itsehoito klassikot ravinto yrtit

Kaneli kiinalaisessa lääketieteessä

Mikael Ikivesi

Kiinalaisessa lääketieteessä on historiallisesti käytetty kiinankanelia, joka Kiinassa tunnetaan nimellä ròuguì. Kanelia on käytetty rohdoksena sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keltaiseen Keisariin liitetyissä kiinalaisen lääketieteen klassikoissa kuvataan kylmettymän hoitoa salvalla, joka on tehty keittämällä kanelia hevosenrasvassa. Kanelista tehtyä rasvaa suositeltiin myös kylmästä ja vedosta alkaneen kasvohalvauksen hoitoon. Yhä nykyään kanelia on useissa lihas- ja nivelkipuja sekä puutuneisuutta lievittävissä voiteissa.

Perinteen mukaan kaneli vahvistaa tulta ja tukee yangia. Vaikka tuli ja kuumuus nähdään tyypillisesti ilmiönä, joka liittyy mm. tulehduksiin, kanelin kuvattiin kuitenkin johdattavan tuli takaisin alkuperäänsä. Tällä ilmauksella tarkoitettiin, että se vähentää tulehdustekijöitä ja tasapainottaa immuniteetin toimintaa. Kanelin sanottiin poistavan myös kylmää lihaksista, meridiaaneista sekä ruuansulatuksesta. Kanelin nähdään lämmittävän heikkoa pernaa, haimaa ja munuaisia. Näin se nähtiin vahvistavan etenkin ruuansulatusta ja yleistä aineenvaihduntaa.

Jatka lukemista
 
historia huangdi keltainen keisari klassikot

Kiinalainen lääketiede ja unet

Mikael Ikivesi

Vaikka nykyään akupunktioklinikoilla tarkastellaan hyvin harvoin uniteemoja, akupunktiota käytetään paljon erilaisissa unettomuuden muodoissa sekä muiden unihäiriöiden hoidossa. Kiinalaisessa kansanperinteessä unien tulkinnalla ja unien arvostuksella on kuitenkin pitkät perinteet. Unia on tulkittu välillä enteellisinä ja tulevaisuuden ymmärtämistä helpottavina, välillä terveydentilaa kuvaavina.

Oheinen käännös käsittelee kehollisista syistä johtuvia uniteemoja, kuten lentämistä, tulipaloja, vaikeutta liikkua ja seksiä.

Jatka lukemista
 
historia klassikot ravinto

Muinaisia ajatuksia raskausajan ravinnosta ja elintavoista

Mikael Ikivesi

Kiinalaisessa lääketieteessä raskaana oloon on kiinnitetty erityistä huomiota. Jo kaikkein varhaisimmat ravintoon liittyvät teokset käsittelevät hedelmällisyyttä edistäviä ruokaohjeita sekä raskausaikaan liittyvää ruokavaliota ja elämäntapoja. Tärkeäksi nähtiin kehon tuntemuksien seuraamisen ja liiallisen itsensä uuvuttamisen välttämisen.

Oheiset ohjeet ovat alunperin teoksesta Tāichǎn shū 胎產書, joka löytyy 1970-luvun alkupuolella tehdystä Läntisen Han dynastian aikaisesta (206 eaa. – 9 jaa.) Mǎwángduīn 馬王堆 hautalöydöksestä. Ohjeet ovat kuitenkin olleet tunnettuja myös hautalöydöksen ulkopuolella läpi vuosituhansien. Matkan varrella mukaan on lisätty myös tarkennuksia, kuten moxaamiseen ja neulomiseen liittyviä kieltoja. Arvostetuin versio, jossa on mukana myös kuvia eri kuukausien aikana vaikuttavista kanavista ja kanavien varsilta kohtuu lähtevistä haaroista, löytyy Japanissa säilyneestä teoksesta nimeltä Ishinpō (医心方 literoidaan muotoon ishinpō tai ishinhō). Ishinpō on kirjoitettu 900-luvulla ja se sisältää kiinalaisen lääketieteen merkkiteoksia. Siinä on säilynyt myös katkelmia Kiinasta kadonneista teoksista, joista Kiinassa on säilynyt vain lyhyitä lainauksia tai viitteitä.

Jatka lukemista
itsehoito klassikot ravinto yrtit

Ravinto: Lootus

Mikael Ikivesi

Lootuksen kaikkia osia käytetään kiinalaisen lääketieteen yrttilääkinnässä ja ravintoterapiassa. Kasvin jokaisella osalla nähdään olevan terveydellisiä vaikutuksia. Lootus tunnetaan Kiinassa nimillä lián 蓮 ja hé 荷. Lootuksen siemenet esimerkiksi ovat terveysvaikutustensa vuoksi arvostettua ruokaa ja niitä käytetään runsaasti etenkin jälkiruuissa sekä erilaisissa terveyttä edistävissä puuroissa.

Lootuksen sanotaan ravitsevan sydäntä ja aivoja. Sen nähdään rauhoittavan tehokkaasti stressaantunutta mieltä, mutta vaikutus mielletään enemmän selkeyttäväksi ja kognitiivisia toimintoja vahvistavaksi kuin rauhoittavan lääkkeen kaltaiseksi. Aivoja ja mieltä ravitsevan ominaisuutensa vuoksi lootuksen siemeniä onkin pidetty hyvin tärkeänä ikäihmisten mielenkirkkauden säilyttämisessä. Niiden nähdään myös vahvistavan muistia ja estävän mielen harhailua ja muistisairauksien kehittymistä.

Jatka lukemista
 
historia klassikot

Kierrätä qìtä – jadekiven kirjoitus

Mikael Ikivesi

Xíngqì yùpeìmíng 行氣玉佩銘 Noin vuodelta 400 eaa. oleva kaiverrus on vanhin tunnettu ja säilynyt kirjoitus qìgōngista. Tiānjīnin luonnontieteellisen museon (天津博物館) hoivissa oleva alkuperäinen teos on kaiverrettu 12 tahoiseen, sylinterimäiseen jadekappaleeseen. Kappale on 52 mm korkea ja läpimitaltaan 34 mm. Aluksi koruksi oletetun esineen on arveltu olevan myös qìgōng-harjoituksissa käytetyn kepin pää. Esineen todellisesta käytöstä tai …

Jatka lukemista
 
historia huangdi keltainen keisari klassikot suwen

Huángdì Nèijīng Sùwèn 黃帝內經素問 42

Mikael Ikivesi

Tuuli on yksi kiinalaisen lääketieteen usein mainitsemista taudinaiheuttajista. Tuulella ei kuitenkaan aina tarkoiteta tuulta tai vetoa sääilmiönä, vaan kyseessä on paljon laajakirjoisempi käsite. Tuuli-sairauksien kategoriaan liittyvät moninaiset oirekuvat tulevat hyvin esille mm. Keltaisen keisarin klassikon 42. luvusta.

Ulkoisella tuulella tarkoitetaan ihmisestä itsestään riippumatonta sairautta aiheuttavaa tekijää, joka tunkeutuu kehoon ulkoapäin. Käsitykset ulkoisen tuulen luonteesta ovat vaihdelleet vuosituhansien varrella, mutta yleensä sillä tarkoitetaan tartuntatauteja. Tuuli-sairaudet toimivatkin lähinnä kategoriana tietyille sairaustyypeille.

Jatka lukemista
 
historia huangdi keltainen keisari klassikot suwen

Huángdì Nèijīng Sùwèn 黃帝內經素問 1

Mikael Ikivesi

Keltaisen keisarin Sisäinen klassikko – Perustavanlaatuiset kysymykset Sùwèn 素問 on tunnetuin osa kiinalaisen lääketieteen merkittävintä tekstikokoelmaa, joka tunnetaan kokonaisuudessaan nimellä Huángdì Nèijīng 黃帝內經 eli Keltaisen keisarin Sisäisen kaanon. Sùwèn tarkoittaa perustavanlaatuisia kysymyksiä ja käsittää kiinalaisen lääketieteen tärkeimmät aihepiirit. Nimensä mukaisesti teos on kirjoitettu kysymys-vastaus muotoon.

Sùwèn sisältää kiinalaisen lääketieteen perusteet ja kuvauksen ihmisen suhteesta luontoon. Teos mainitsee myös yleisimmät hoitomuodot sekä käsittelee diagnoosin tekoa ja hoitoperiaatteita aikansa yleisimpiin ongelmiin. Sùwènia varhaisemmat teokset esittelevät vain tiettyjä osia hoitoperinteestä, minkä vuoksi Sùwènia pidetäänkin usein ensimmäisenä kiinalaisen lääketieteen teoksena. Teoksen merkitystä kiinalaiselle lääketieteelle kuvaa hyvin se, että useat myöhäisemmät kirjoittajat perustelevat teoksissaan esiintyviä väitteitä juuri Sùwènissa otettujen lainausten muodossa.

Oheinen 1. kappaleen käännös kuvaa ajatusta muinaisista ihmisistä ja taolaista terveyskäsitystä…

Jatka lukemista