historia huangdi keltainen keisari klassikot suwen

Huángdì Nèijīng Sùwèn 黃帝內經素問 1

Mikael Ikivesi
Tang-kaudella eläneen Gān Bózōngin 甘 伯 宗 piirros Huángdìsta. Běncǎo méngquán 本草蒙筌. 1565. Wellcome Library, Lontoo.

Keltaisen keisarin Sisäinen klassikko – Perustavanlaatuiset kysymykset

Sùwèn 素問 on tunnetuin osa kiinalaisen lääketieteen merkittävintä tekstikokoelmaa, joka tunnetaan kokonaisuudessaan nimellä Huángdì Nèijīng 黃帝內經 eli Keltaisen keisarin Sisäisen kaanon. Sùwèn tarkoittaa perustavanlaatuisia kysymyksiä ja käsittää kiinalaisen lääketieteen tärkeimmät aihepiirit. Nimensä mukaisesti teos on kirjoitettu kysymys-vastaus muotoon. Teokseen koottujen kappaleiden teemat ovat erittäin vaihtelevia, eikä teoksella voida sanoa olevan oikeastaan minkäänlaista yhtenäistä ja loogisesti etenevää rakennetta. Tämä on ymmärrettävää otettaessa huomioon, että teos on koottu suullisesta perimätiedosta sekä ympäri Kiinaa kootuista kirjoituksista, joista varhaisimmat ovat peräisin noin vuodelta 400 eaa. Pääasiallisesti Sùwèn koottiin todennäköisesti vuoteen 260 eaa. mennessä, mutta nykyiseen muotoonsa teos päätyi vasta vuonna 762 julkaistun Wáng Bīngin 王冰 editoiman version myötä. Useimmat kommentaareista ja nykypainoksista mukailevat Wáng Bīngin laitosta.

Sùwènissa esiintyvät opit liitetään kiinalaisen lääketieteen isäksi kutsuttuun Keltaiseen keisariin (Huángdì 黃帝) ja hänen opettajaansa, Qí Bóhon 岐伯. Keltaista keisaria voidaan pitää ihmiskunnan myyttisenä esi-isänä. Keltainen keisari on mahdollisesti ollut heimo, heimojumaluus tai puhtaasti keksitty myyttinen hahmo, mutta hänestä puhutaan usein kuin oikeasta historiallisesta henkilöstä.

Itse Sùwèn sisältää kiinalaisen lääketieteen perusteet ja kuvauksen ihmisen suhteesta luontoon. Teos mainitsee myös yleisimmät hoitomuodot sekä käsittelee diagnoosin tekoa ja hoitoperiaatteita aikansa yleisimpiin ongelmiin. Sùwènia varhaisemmat teokset esittelevät vain tiettyjä osia hoitoperinteestä, minkä vuoksi Sùwènia pidetäänkin usein ensimmäisenä kiinalaisen lääketieteen teoksena. Teoksen merkitystä kiinalaiselle lääketieteelle kuvaa hyvin se, että useat myöhäisemmät kirjoittajat perustelevat teoksissaan esiintyviä väitteitä juuri Sùwènissa otettujen lainausten muodossa. Sùwènin sisältöä kyseenalaistetaan kohtalaisen harvoin ja erimielisyyksiä selitetään yleensä perimätietoon liittyvän kopioinnin ja välittämisen virheinä, kuin mahdollisena ristiriitaisuutena itse oppirakennelmassa. Todellisuudessa teos on kuitenkin osiltaan ristiriitainen, mikä on johtanut kommentaattorien välisiin väittelyihin siitä, mitkä osat teoksesta on säilyneet oikeassa muodossa. Vaikka Nèijīng-teosta voidaan pitää akupunktion ja kiinalaisen hoitoperinteen tärkeimpänä teoksena, siitä ei ole ollut saatavilla suomenkielistä käännöstä. Käännös teoksesta on kuitenkin työn alla. Kiinalainenlaaketiede.fi sivustolla julkaistaan blogi-kirjoituksina osa käännöksestä.

Sùwènin ensimmäinen luku käsittelee ihmisen elämänkaarta sekä Dàon seuraamisen tärkeyttä terveyden ylläpidossa. Kappale ei alun perin ollut teoksen ensimmäisenä, vaan taolaista taustaa omaava Wáng Bīng muutti kappaleiden järjestystä heijastamaan paremmin omaa maailmakuvaansa sekä myös parantaakseen eri kappaleissa käsiteltyjen aiheiden yhtenäisyyttä. Hän lisäsi teokseen selventäviä lauseita eri kommentaareista sekä lisäsi aikaisemmin puuttuneita kappaleita. Ensimmäisen kappaleen kohdalla yksi mielenkiintoinen eroavaisuus eri versioiden välillä liittyy ihmisen elinikään. Varhaisemmat versiot tekstistä puhuvat ihmisen kappaleessa sadasta vuodesta, mutta myöhemmin ihailtavaa ikää nostettiin 120 vuoteen.

Huángdì Nèijīng Sùwèn 黃帝內經素問

Kappale 1 – Muinaisten taivaalliset totuudet 古天真論篇第一

昔在黃帝生而神靈弱而能言幼而徇齊長而敦敏成而登天

Keltaisen keisarin menneisyys
Hän syntyi jumalaisena henkenä
Jo lapsena hän oli taitava puhumaan
Nuorena [hän oli] tasapuolinen ja hyveellinen
Aikuisena hyväsydäminen ja viisas
Lopulta [hän] kohosi taivaalliseksi [keisariksi]

乃問于天師曰余聞上古之人春秋皆度百歲而動作不衰今時之人年半百而動作皆衰者時世異耶人將失之耶

[Keltainen keisari] kysyi taivaalliselta opettajaltaan kysymyksen:
Aikaisemmin ihmiset elivät kaikki satavuotiaiksi ilman liikkeiden hidastumista ja heikkenemistä
Nykyihmiset, ollessaan iältään [vain] puolet sadasta, hidastuvat ja heikkenevät liikkeissään
Johtuuko tämä ajastamme vai ihmisen epäonnistumisesta?

岐伯對曰上古之人其知道者法于陰陽和于術數食飲有節起居有常不妄作勞故能形與神俱而盡終其天年度百歲乃去

Qíbó vastasi: Muinaiset tunsivat Dàon, yīnin ja yángin lait sekä tunsivat numeronsa1
He söivät ja joivat säännöstellen
Tämä on pitkäikäisen elämäntapa
[He elivät] ilman raatamista ja liikaa tekemistä
Siitä johtuen heidän muotonsa2 ja henkensä3 olivat kokonaiset
Ja he elivät elämänsä kaikki vuodet
Jotka ovat 100 vuotta

今時之人不然也以酒為漿以妄為常醉以入房以欲竭其精以耗散其真不知持滿不時御神務快其心逆于生樂起居無節故半百而衰也

Tämän päivän ihmiset eivät [toimi] oikein
He juovat ylenpalttisesti
Ja raatavat ikuisesti
He menevät humaltuneina koteihinsa
Ja haluissaan uuvuttavat essenssinsä4
Näin he kuluttavat ja hajottavat oman totuutensa
Eivätkä he tiedä, kuinka täydentää [essenssin] varastoaan
He eivät jatkuvasti suojele henkeään
Ja tekemiset kiihdyttävät heidän sydämensä5
Vastoin luonnollista onnellisuutta
He nousevat ylös ja asettuvat aloilleen epäsäännöllisesti
Tämän vuoksi he vanhenevat ennenaikaisesti

夫上古聖人之教下也皆謂之虛邪賊風避之有時恬惔虛無真氣從之精神內守病安從來

Korkean viisaan ohje oli pitää puheensa tyhjänä6
Välttää aina epänormaalia7 ja vahingoittavaa8 tuulta9
Rauhoittaa [sydämen] polte tyhjyydeksi
Todellinen qì seuraa siitä
Essenssi ja henki pysyvät sisällä suojassa
Sairaudet poistuvat kokonaan

是以志閑而少欲心安而不懼形勞而不倦氣從以順各從其欲皆得所願故美其食任其服樂其俗高下不相慕其民故曰樸

Tahto10 hillittynä ja himot lopetettuna
[Jolloin] sydän rauhoittuu ja on ilman pelkoa
Muoto työskentelee, mutta ei väsy
Qì kulkee vapaasti ja järjestyy
Kaikista haluista jokainen saa tarvitsemansa
Siksi ole tyytyväinen ruokaasi
Ota vastaan11 vaatteesi12
Iloitse maallisesta [osastasi]
Ylhäiset ja alhaiset eivät toisiaan ihaile
Tällöin ihmistä voidaan kutsua aidoksi

是以嗜欲不能勞其目淫邪不能惑其心愚智賢不肖不懼于物故合于道所以能年皆度百歲而動作不衰者以其德全不危也

Tällä tavalla toimittaessa mieliteot ja halut eivät rasita silmiä13
Liiallisuus ja kieroutunut14 ei sekoita sydäntä
Tyhmyys, viisaus ja kyvykkyys eivät sekoitu
Eikä [ihminen] pelkää mitään15
Koska on harmoniassa Dàon kanssa
Näin ihminen voi elää satavuotiaaksi ilman liikkeiden hidastumista
Näin hänen hyveensä täydellistyy ja hän on vapaa vaaroista

帝曰人年老而無子者材力盡邪將天數然也

Keltainen keisari kysyi:
Kun ihminen tulee vanhaksi hän ei voi saada lasta.
Onko se materiaalisen voiman kulumisesta ja epänormaalia
Vai taivaan asettama luku?

岐伯曰女子七歲腎氣盛齒更髮長
二七而天癸至任脈通太沖脈盛月事以時下故有子
三七腎氣平均故真牙生而長極
四七筋骨堅髮長極身體盛壯
五七陽明脈衰面始焦髮始墮
六七三陽脈衰于上面皆焦髮始白
七七任脈虛太沖脈衰少天癸竭地道不通故形壞而無子也

Qíbó vastasi:
Naisella on seitsemän vuotiaana munuaiset täydet, hampaat vaihtuvat ja hiukset ovat pitkät
2×7 vuotiaana tiānguǐ16 saapuu, rènmài avautuu, suuri chōngmài kukoistaa, kuukautiset alkavat ja on mahdollista saada lapsia
3×7 vuotiaana munuaisten qì on tasainen, joten viisaudenhampaat17 kasvavat ja pituus saavuttaa huippunsa
4×7 vuotiaana lihakset, jänteet ja luut ovat vahvat ja hiukset ovat saavuttaneet huippupituutensa. Keho18 kukoistaa vahvana
5×7 vuotiaana yángmíng-kanava19 kuihtuu, kasvot näyttävät kärsineiltä ja hiukset alkavat pudota
6×7 vuotiaana kolme yáng kanavaa kuihtuvat ylhäältä, kasvot ovat kauttaaltaan kärsineet ja hiukset alkavat harmaantua
7×7 vuotiaana rènmài on tyhjä, suuri chōngmài heikkenee vähyydessään, tiānguǐ ehtyy ja maallinen dào loppuu. Tästä johtuen muoto on ryppyinen eikä ole mahdollista saada lapsia

丈夫八歲腎氣實髮長齒更
二八腎氣盛天癸至精氣溢瀉陰陽和故能有子
三八腎氣平均筋骨勁強故真牙生而長極
四八筋骨隆盛肌肉滿壯
五八腎氣衰髮墮齒槁
六八陽氣衰竭於上面焦髮鬢頒白
七八肝氣衰筋不能動天癸竭精少腎臟衰形體皆極
八八則齒髮去

Miehellä on kahdeksan vuotiaana munuaisten qì vahvana, hiukset ovat pitkät ja hampaat vaihtuvat
2×8 vuotiaana munuaisten qì kukoistaa ja tiānguǐ saapuu ja jīngqì vuotaa yli, yīnin ja yángin yhtyessä voi saada lapsia
3×8 vuotiaana munuaisten qì on tasainen, lihakset, jänteet ja luut ovat täynnä voimaa, joten viisaudenhampaat kasvavat ja pituus saavuttaa huippunsa
4×8 vuotiaana lihakset ja jänteet ovat suuret ja kukoistavat, ja lihakset ovat täynnä voimaa
5×8 vuotiaana munuaisten qì uupuu, hiukset putoavat ja hampaat kuivuvat
6×8 vuotiaana yángqì on kulutettu loppuun ylhäältä, kasvot näyttävät kärsineiltä ja ohimoiden hiukset harmaantuvat
7×8 vuotiaana maksan qì heikkenee, lihakset eivät jaksa liikkua, tiānguǐ ehtyy, jīng vähenee, munuaisten zàng heikkenee ja keho on lopussa
8×8 vuotiaana hampaat ja hiukset katoavat

腎者主水受五臟六腑之精而藏之故五臟盛乃能瀉今五臟皆衰筋骨解墮天癸盡矣故髮鬢白身體重行步不正而無子耳

Munuaiset hallitsevat vettä
Ne vastaanottavat viiden zàngin ja kuuden fǔn essenssin ja tallettavat sen
Siitä johtuen viiden zàngin kukoistus voi vuotaa ulos
Nykyaikana kaikki viisi zàngia ovat heikentyneet
Lihakset, jänteet ja luut ovat murtuneet ja degeneroituneet
Tiānguǐ on ehtynyt
Ohimoiden hiukset harmaantuneet ja keho raskas
Askel ei ole vakaa
Eivätkä he voi saada lapsia

帝曰有其年已老而有子者何也岐伯曰此其天壽過度氣脈常通而腎氣有餘也此雖有子男子不過盡八八女子不過盡七七而天地之精氣皆竭矣

Keltainen keisari kysyy: Jotkut vanhat ihmiset voivat saada lapsia, mistä se johtuu?
Qíbó vastaa: Taivas on antanut heille pidemmän elämän
Heidän qìnsä virtaa vapaasti kanavissa ja munuaisten qì on täyteydessä
Vaikkakin he voivat saada lapsia, mies ei ylitä 8×8 vuotta ja nainen ei ylitä 7×7 vuotta
Sillä heidän taivaan ja maan essenssinsä ja qì kuluvat kokonaan

帝曰夫道者年皆百歲能有子乎岐伯曰夫道者能卻老而全形身年雖壽能生子也

Keltainen keisari kysyy: Miksi Taon ihmiset elävät täydet sata vuotta ja saavat silti lapsia?
Qíbó vastaa: Taolaiset, vaikkakin vanhoja, ovat täydessä kunnossa, heidän kehonsa on pitkäikäinen ja voi saada lapsia.

黃帝曰余聞上古有真人者提挈天地把握陰陽呼吸精氣獨立守神肌肉若一故能壽敝天地無有終時此其道生

Keltainen keisari sanoo:
Olen kuullut menneiden aikojen tosi-ihmisistä20, jotka elivät taivaan ja maan kannattelemina
Seurasivat ja ymmärsivät yīnin ja yángin.
Hengittivät essenssiä ja qìtä
He ainoastaan ylläpitivät henkeä
Lihakset, jänteet ja liha olivat yhtä
Heidän elinaikansa ylitti taivaan ja maan [lait]
Eikä heillä ollut loppua
Tälläinen on Dàon mukainen elämä

中古之時有至人者淳德全道和于陰陽調于四時去世離俗積精全神游行天地之間視聽八遠之外此蓋益其壽命而強者也亦歸于真人

Keskimmäisellä ajalla ihmiset saavuttivat Dàon puhtaudella ja hyveellisyydellä
He yhdistivät yīnin ja yángin
Elivät harmoniassa neljän vuodenajan kanssa
Erottautuivat maallisesta ja kokosivat essenssin täydentämään henkeä
He pystyivät kulkemaan taivaan ja maan välissä
Näkivät ja kuulivat kahdeksaan ulkopuoliseen kaukaisuuteen
Siten he huipentaen täydensivät elinaikansa, kohtalonsa ja voimansa
Ja olivat pyhittyneet Dàolle

其次有聖人者處天地之和從八風之理適嗜欲于世俗之間無恚嗔之心行不欲離于世被服章舉不欲觀于俗外不勞形於事內無思想之患以恬愉為務以自得為功形體不敝精神不散亦可以百數

Seuraavalla ajalla olivat pyhimykset21
He elivät harmoniassa taivaan ja maan kanssa seuraten kahdeksan tuulen lakeja
He olivat mielitekojen ja halujen [täyttämien] maallisten [ihmisten] keskellä
Heidän sydämessään ei ollut vihaa ja he kulkivat vapaina maailman haluista
He pukeutuvat huolella
Toimivat vapaina haluistaan ja kontemploivat maallisia ihmisiä
Ulkoisesti he työskentelivät ilman raatamista
Sisäisesti he olivat vapaina huolehtimisesta ja murehtimisesta
Rauhallisina ja tyytyväisinä he hoitivat työnsä ja tulokset seurasivat itsestään
Heidän kehonsa22 ei kulunut
Essenssi ja henki eivät hajaantunut
Siksi he pystyivät saavuttamaan sata numeroa23

其次有賢人者法則天地象似日月辨列星辰逆從陰陽分別四時將從上古合同于道亦可使益壽而有極時

Seuraavana olivat taidokkaat24 ihmiset, jotka noudattivat taivaan ja maan lakeja
He seurasivat auringon ja kuun rytmejä ja tunsivat tähtien ja planeettojen järjestyksen
[Vuoroin] kapinoivat ja myötäilivät yīniä ja yángia
Erottautuivat neljästä vuodenajasta
Mutta yleisesti he seurasivat muinaisten Dàon
Pystyen näin toimien täyttämään elinkaarensa loppuun asti

  1. Numerolla voidaan viitata kohtaloon (esim. yìjīng-oraakkeli) tai yleisemmin lainalaisuuksiin. Termiä käytetään välillä samalla tavalla kuin suomalaisissa sanonnoissa, joissa ihminen tuntee tähdet, joiden alla on syntynyt.
  2. Xíng
  3. Shén
  4. Jīng
  5. Sydän tarkoittaa fyysisen elimen lisäksi kiinankielessä myös mieltä ja tuntemuksia.
  6. Xū tarkoittaa tyhjää, puhdasta, niukkaa ja nöyrää.
  7. Xié tarkoittaa demonista, väärää, epänormaalia ja käännetään moderneissa teksteissä patogeeniseksi tekijäksi.
  8. Zéi tarkoittaa varasta, tuholaista (pelloilla) ja myös vahingoittamista.
  9. Fēng tarkoittaa tuulta, mutta myös esimerkiksi juoruamista. Varhaisessa kirjallisuudessa tuuli on yleisin sairauden aiheuttaja. Tuuleen saattoi helposti liittyä kylmä tai kuuma.
  10. Zhì tarkoittaa tahtoa, mutta käytetään myös tunteista tai yleisestä mielenalasta. Zhìn sanotaan syntyvän siitä, kun mieli ylläpitää jotain suuntaa tai tarkoitusta.
  11. Rèn tarkoittaa ottaa vastaan, hyväksyä ja vastuun ottamista jostakin.
  12. Vaate voi tarkoittaa myös sosiaalista asemaa.
  13. Sananmukaisesti: Estä näkemästä.
  14. Xié.
  15. Wù tarkoittaa asioita, olentoja, materiaa ja ilmentymiä.
  16. Tiānguǐ tarkoittaa taivaallista yīn vettä. Se on sperman ja kuukautisten perusta ja on peräisin munuaisten essenssistä.
  17. Zhēnyá tarkoittaa todellisia hampaita.
  18. Shēn tarkoittaa kehoa, ruumiillistumaa ja olemusta joka sitoo kaikki osat yhteen. Tǐ tarkoittaa muotoa, substanssia ja essenssiä. Yhdessä sanaparilla tarkoitetaan kehoa.
  19. Mahalaukun ja paksusuolen kanavien muodostama unitaarinen pari.
  20. Zhēnrén tarkoittaa aitoa todellista ihmistä. Käytetään välillä kultivoituneesta ihmisistä vastapainoksi tavalliselle ihmiselle.
  21. Shèngrén, eli pyhimys on välillä käännetty myös näkijäksi.
  22. Xíng tarkoittaa muotoa ja ulkonäköä. Tǐ tarkoittaa muotoa, substanssia ja essenssiä. Yhdessä sanaparilla tarkoitetaan kehoa.
  23. Numeroilla viitataan ikään ja kohtaloon. Muualla tässä kappaleessa käytetään iän kohdalla sadonkorjuuta ja vuotta tarkoittavaa merkkiä.
  24. Xián tarkoittaa arvokasta, kyvykästä, merkittävää ja ylivertaista.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *