itsehoito ravinto yrtit

Veripeippi eli perilla

Mikael Ikivesi

Veripeippi eli perilla (Perilla frutescens) on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kasvi, jota käytetään Itä-Aasian alueella teenä ja mausteena. Osa perillateen käyttäjistä kokee sen vähentävän allergiaan liittyvää nuhaisuutta, limakalvojen turvotusta, silmien kutinaa ja väsynyttä oloa.

Kiinassa kasvi tunnetaan nimellä zǐsūyè 紫苏葉 ja sitä on pidetty terveyttä edistävänä ja mm. vatsavaivoja, limaisuutta ja yskää hoitavana. Sūn Sīmiǎo 孫思邈 (581 – 682) kirjoitti pääteoksessaan Tuhannen kultakolikon arvoisissa ohjeissa (Qiānjīn Yàofāng 千金要方), ruokavaliota käsittelevässä osiossaan, perillan olevan hivenen kitkerä maultaan, hivenen lämmin energialtaan, laskevan qitä ja poistavan kylmyyttä keskustasta.

Jatka lukemista
 
akatemian jatkokoulutus jatkokoulutus peruskoulutus ravinto

Ravintokurssi 22-24.4.2022

Mikael Ikivesi

Foundations of Chinese Nutrition – The 5th Element -kurssi. Ravinto-opista Kiinalaisen lääketieteen Akatemialla luennoi tohtori Gil Barzilay. Gil Barzilay on kiinalaisen lääketieteen harjoittaja ja kouluttaja, joka käyttää ravinnolla hoitamista työssään Tel Avivin johtavalla CAM-klinikalla. Lisäksi hän opettaa alan tieteellistä tutkimusta Broshim Collegessa sekä ohjaa valmistuvia oppilaita heidän tieteellisen tutkimuksen projekteissa. Koulutus kuuluu Akatemian opiskelijoiden peruskoulutusohjelmaan, …

Jatka lukemista
 
historia klassikot ravinto

Muinaisia ajatuksia raskausajan ravinnosta ja elintavoista

Mikael Ikivesi

Kiinalaisessa lääketieteessä raskaana oloon on kiinnitetty erityistä huomiota. Jo kaikkein varhaisimmat ravintoon liittyvät teokset käsittelevät hedelmällisyyttä edistäviä ruokaohjeita sekä raskausaikaan liittyvää ruokavaliota ja elämäntapoja. Tärkeäksi nähtiin kehon tuntemuksien seuraamisen ja liiallisen itsensä uuvuttamisen välttämisen.

Oheiset ohjeet ovat alunperin teoksesta Tāichǎn shū 胎產書, joka löytyy 1970-luvun alkupuolella tehdystä Läntisen Han dynastian aikaisesta (206 eaa. – 9 jaa.) Mǎwángduīn 馬王堆 hautalöydöksestä. Ohjeet ovat kuitenkin olleet tunnettuja myös hautalöydöksen ulkopuolella läpi vuosituhansien. Matkan varrella mukaan on lisätty myös tarkennuksia, kuten moxaamiseen ja neulomiseen liittyviä kieltoja. Arvostetuin versio, jossa on mukana myös kuvia eri kuukausien aikana vaikuttavista kanavista ja kanavien varsilta kohtuu lähtevistä haaroista, löytyy Japanissa säilyneestä teoksesta nimeltä Ishinpō (医心方 literoidaan muotoon ishinpō tai ishinhō). Ishinpō on kirjoitettu 900-luvulla ja se sisältää kiinalaisen lääketieteen merkkiteoksia. Siinä on säilynyt myös katkelmia Kiinasta kadonneista teoksista, joista Kiinassa on säilynyt vain lyhyitä lainauksia tai viitteitä.

Jatka lukemista
akatemia akatemian jatkokoulutus ammatilaiset ravinto

Ravintokurssi 10-12.4.2020

Mikael Ikivesi

Kiinalaisen Lääketieteen Akatemia järjestää kolmepäiväisen kurssin ravinnolla hoitamisesta 10-12.4.2020. Kurssipäivien aikataulu on klo 9:00 – 18:00. Kurssilla on tilaa 10 ihmiselle. Kurssi pidetään Eiran sairaalassa, Helsingissä.

Ravinto-opista tulee Kiinalaisen lääketieteen Akatemialle luennoimaan tohtori Gil Barzilay. Gil Barzilay on kiinalaisen lääketieteen harjoittaja, joka käyttää myös ravinnolla hoitamista työssään Tel Avivin johtavalla CAM-klinikalla. Lisäksi hän opettaa alan tieteellistä tutkimusta Broshim Collegessa sekä ohjaa valmistuvia oppilaita heidän tieteellisen tutkimuksen projekteissaan.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Tyrni

Mikael Ikivesi

Tyrni tunnetaan kiinalaisessa lääketieteessä nimellä shājí 沙棘 tai cùliǔguǒ 醋柳果. Jälkimmäisen nimen alla myydään yleensä kuivattuja tyrninmarjoja. Kiinassa kasvavat tyrnilajikkeet viihtyvät pääasiassa korkealla meren pinnasta ja niitä on käytetty ravintona ja lääkinnällisenä ruokana pitkään. Lääkinnällisessä käytössä tyrnistä käytetään lehtiä, oksia, öljyä sekä marjoja. Varhaisin kirjallinen maininta lääketieteellisissä klassikoista löytyy 700-luvulla kirjoitetusta teoksesta Sìbù yīdiǎn 四部醫典, joka on hyvin tunnettu tiibetiläisen lääketieteen teos. Nykyään tyrnin merkitys on vain kasvanut, sillä sitä viljellään ihmisten terveydenhoidon lisäksi myös ympäristön hoidollisista syistä.

Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä tyrni nähdään tärkeänä limakalvojen, ruuansulatuksen ja verenkiertoelimistön hoitajana. Tyrnillä on hoidettu erilaisia, usein kroonistuneita suolistovaivoja, vatsanturvotusta, ummetusta, ripulia ja kehon nestetasapainoa. Tyrnillä on nähty olevan vaikutusta ympäri kehoa ilmenevissä kolotuksissa ja nivelvaivoissa. Tyrnin nähdään hoitavan myös hengitystiehyitä, minkä vuoksi sitä on usein suositeltu hoitamaan limaisuutta, hengitysvaikeuksia, flunssaa ja astmaattista hengitystä sekä limakalvojen haavaumia.

Jatka lukemista
 
itsehoito klassikot ravinto yrtit

Ravinto: Lootus

Mikael Ikivesi

Lootuksen kaikkia osia käytetään kiinalaisen lääketieteen yrttilääkinnässä ja ravintoterapiassa. Kasvin jokaisella osalla nähdään olevan terveydellisiä vaikutuksia. Lootus tunnetaan Kiinassa nimillä lián 蓮 ja hé 荷. Lootuksen siemenet esimerkiksi ovat terveysvaikutustensa vuoksi arvostettua ruokaa ja niitä käytetään runsaasti etenkin jälkiruuissa sekä erilaisissa terveyttä edistävissä puuroissa.

Lootuksen sanotaan ravitsevan sydäntä ja aivoja. Sen nähdään rauhoittavan tehokkaasti stressaantunutta mieltä, mutta vaikutus mielletään enemmän selkeyttäväksi ja kognitiivisia toimintoja vahvistavaksi kuin rauhoittavan lääkkeen kaltaiseksi. Aivoja ja mieltä ravitsevan ominaisuutensa vuoksi lootuksen siemeniä onkin pidetty hyvin tärkeänä ikäihmisten mielenkirkkauden säilyttämisessä. Niiden nähdään myös vahvistavan muistia ja estävän mielen harhailua ja muistisairauksien kehittymistä.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Vesimelonista helpostusta kesän helteillä

Mikael Ikivesi

Vesimelonin nauttiminen on eräs parhaita keinoja helpottaa kesähelteiden aiheuttamia ongelmia. Kiinalainen lääketiede tuntee vesimelonin (Citrullus lanatus) yleisesti nimillä hánguā (寒瓜) tai xīguā (西瓜). Vesimeloni saapui 900-1000 -lukujen taitteessa Kiinaan ja nykyään Kiina on suurin vesimelonien tuottaja.

Vesimeloni viilentää kuumuutta, etenkin ns. kesäkuumaa. Se vähentää janon tunnetta ja luo nesteitä. Vesimelonin nähdään myös poistavan kuumuuden höyryttämien nesteiden jälkeensä jättämää limaa ja tuskaisuutta. Etenkin kesän helteiden aiheuttama tuskaisuus ja rauhattomuus liitetään sydämeen, jonka kanavaan vesimelonin viileys kulkeutuu. Vesimelonia suositellaankin kesäisin kuumuuden poistamiseen ja kehon nesteyttämiseen…

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Voikukka

Mikael Ikivesi

Púgōngyīng 蒲公英 Kiinalainen lääketiede tuntee voikukan (lajikkeet: Taraxacum officinale ja T. mongolicum) nimillä Púgōngyīng 蒲公英 tai Huánghuā dìdīng 黃花地丁. Voikukan maku on makea ja hivenen karvas. Luonteeltaan se on lähteestä riippuen viileä tai kylmä. Muutamassa lähteessä sen sanotaan myös olevan neutraali. Sen pääasiallinen vaikutus kohdistuu maksan ja mahalaukun kanaviin, mutta myös jonkin verran munuaisten kanavaan. …

Jatka lukemista