ammatilaiset potilasturvallisuus tutkimus

Viivästyttääkö akupunktiohoito lääketieteellistä hoitoa?

Mikael Ikivesi

Akupunktion turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella akupunktio voidaan arvioida olevan turvallinen hoitomuoto. Tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi mahdollista lääketieteellisen hoidon viivästymistä vakavien sairauksien, kuten syövän suhteen. Mitä jos akupunktiohoitaja ei esimerkiksi tunnista syöpää? Voiko akupunktiolla peittää syöpäpotilaan oireita ja siten hidastaa asiakkaan pääsyä lääketieteellisesti oikeanlaiseen hoitoon?

Oheinen teksti on suomenkielinen tiivistelmä artikkelista: Can use of acupuncture delay proper medical treatment?
Alkuperäinen artikkeli lähestyy asiaa potilastapauksella, jossa akupunktiohoitaja hoitaa vanhan asiakkaansa uupumusta. Työterveyslääkäri ei ollut löytänyt asiakkaan tilasta mitään hälyttävää. Akupunktio ei kuitenkaan vaikuttanut asiakkaaseen toivotulla tavalla ja pian sen jälkeen asiakkaan käydessä flunssan vuoksi lääkärissä, keuhkokuvista paljastui uupumuksen syyksi syöpä.

Jatka lukemista
ammatilaiset potilasturvallisuus

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion koulutuskriteerit

Mikael Ikivesi

Ensimmäiset akupunktiota koskevat kansainväliset koulutuskriteerit luotiin Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta, yhdessä eri maiden organisaatioiden kanssa vuonna 1996. Kriteerit julkaistiin 1999 ja ne määrittävät akupunktioon liittyvän minimikoulutuksen, jolla voidaan taata potilaille turvallinen ja tehokas hoito.

WHO:n ensimmäisiä koulutuskriteereitä suunniteltaessa otettiin huomioon pyrkimys integroida akupunktiota soveltuvin osin eri maiden terveydenhuoltoon tieteellisen tutkimuksen perusteella. Samalla tavalla myös muiden perinteisten ja täydentävien hoitojen tutkiminen ja integraatio on ollut osana WHO:n strategiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on taata kaikille kustannustehokasta hoitoa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Perinnehoitojen integroiminen nähtiin mahdolliseksi vain selkeiden koulutuskriteerien ja ammattien määrittämisen kautta. Sen vuoksi WHO julkaisi minimikoulutuskriteerit myös muille täydentäville hoidoille, kuten osteopatialle, kiropraktiikalle, kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvalle tuina-hieronnalle, thaimaalaiselle nuad thai -hieronnalle ja intialaiselle lääketieteelle eli ayurvedalle.

Kiinalaisen lääketieteen suhteen Euroopan alueella on kuitenkin nykyään käytössä Euroopan kattojärjestön, ETCMA:n (European Traditional Chinese Medicine Association) luoma koulutuskriteeristö, joka astui voimaan vuonna 2013. Kriteeristö kehitettiin WHO:n työn pohjalta ja muutoksilla pyrittiin siihen, että uudistettu kriteeristö vastaa paremmin eurooppalaisia koulutusstandardeja.

Jatka lukemista