itsehoito ravinto yrtit

Tyrni

Mikael Ikivesi

Tyrni tunnetaan kiinalaisessa lääketieteessä nimellä shājí 沙棘 tai cùliǔguǒ 醋柳果. Jälkimmäisen nimen alla myydään yleensä kuivattuja tyrninmarjoja. Kiinassa kasvavat tyrnilajikkeet viihtyvät pääasiassa korkealla meren pinnasta ja niitä on käytetty ravintona ja lääkinnällisenä ruokana pitkään. Lääkinnällisessä käytössä tyrnistä käytetään lehtiä, oksia, öljyä sekä marjoja. Varhaisin kirjallinen maininta lääketieteellisissä klassikoista löytyy 700-luvulla kirjoitetusta teoksesta Sìbù yīdiǎn 四部醫典, joka on hyvin tunnettu tiibetiläisen lääketieteen teos. Nykyään tyrnin merkitys on vain kasvanut, sillä sitä viljellään ihmisten terveydenhoidon lisäksi myös ympäristön hoidollisista syistä.

Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä tyrni nähdään tärkeänä limakalvojen, ruuansulatuksen ja verenkiertoelimistön hoitajana. Tyrnillä on hoidettu erilaisia, usein kroonistuneita suolistovaivoja, vatsanturvotusta, ummetusta, ripulia ja kehon nestetasapainoa. Tyrnillä on nähty olevan vaikutusta ympäri kehoa ilmenevissä kolotuksissa ja nivelvaivoissa. Tyrnin nähdään hoitavan myös hengitystiehyitä, minkä vuoksi sitä on usein suositeltu hoitamaan limaisuutta, hengitysvaikeuksia, flunssaa ja astmaattista hengitystä sekä limakalvojen haavaumia.

Jatka lukemista
akatemia integraatio klinikka peruskoulutus potilasturvallisuus

Kliinisen harjoittelun merkityksestä akupunktiokoulutuksessa

Mikael Ikivesi

EU-maissa kliininen harjoittelu on yleisesti pakollinen osa terveysalojen opintoja (Direktiivi 2005/36/EY) ja sen merkitystä oppimiselle ja potilasturvallisuudelle on vaikea kiistää. Kiinalaisen lääketieteen kansainväliset koulutusvaatimukset määrittävät pohjakoulutusvaatimukset myös kliinisen harjoittelun suhteen. Kiinalaisen lääketieteen eurooppalaisen kattojärjestön koulutusvaatimuksissa ohjatun kliinisen harjoittelun minimimäärä on 400 opetustuntia ja itsenäisen harjoittelun vähintään 800 tuntia (ETCMA, 2014). Maailman terveysjärjestön koulutuskriteereissä ohjatun kliinisen harjoittelun vähimmäismäärä on 500 opetustuntia (WHO, 1999).

Kliinisen harjoittelun tavoite on kehittää opiskelijan käytännön taitoja. Samalla tavalla kuin muiden terveysalojen koulutuksissa, akupunktiokoulutuksessa kliinisen harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia yhdistämään teoria käytäntöön turvallisessa ympäristössä, erottelemaan kliinisesti oleelliset tiedot, tarkastelemaan osaamistaan ja hoitotyötään kriittisesti sekä kehittämään vastuullista ja potilaslähtöistä päätöksentekoa.

Jatka lukemista
itsehoito klassikot ravinto yrtit

Ravinto: Lootus

Mikael Ikivesi

Lootuksen kaikkia osia käytetään kiinalaisen lääketieteen yrttilääkinnässä ja ravintoterapiassa. Kasvin jokaisella osalla nähdään olevan terveydellisiä vaikutuksia. Lootus tunnetaan Kiinassa nimillä lián 蓮 ja hé 荷. Lootuksen siemenet esimerkiksi ovat terveysvaikutustensa vuoksi arvostettua ruokaa ja niitä käytetään runsaasti etenkin jälkiruuissa sekä erilaisissa terveyttä edistävissä puuroissa.

Lootuksen sanotaan ravitsevan sydäntä ja aivoja. Sen nähdään rauhoittavan tehokkaasti stressaantunutta mieltä, mutta vaikutus mielletään enemmän selkeyttäväksi ja kognitiivisia toimintoja vahvistavaksi kuin rauhoittavan lääkkeen kaltaiseksi. Aivoja ja mieltä ravitsevan ominaisuutensa vuoksi lootuksen siemeniä onkin pidetty hyvin tärkeänä ikäihmisten mielenkirkkauden säilyttämisessä. Niiden nähdään myös vahvistavan muistia ja estävän mielen harhailua ja muistisairauksien kehittymistä.

Jatka lukemista
akatemia uutiset

Akatemian koulutusklinikka avautuu tammikuussa 2019

Mikael Ikivesi

Akupunktiokoulutuksia tarjoamaan ja kehittämään perustettu Kiinalaisen lääketieteen Akatemia avaa akupunktiohoitajien opetusklinikan Eiran sairaalan tiloissa tammikuussa 2019.

Koulutusklinikalla asiakkaita hoitavat kokeneet kiinalaisen lääketieteen asiantuntijat sekä heidän valvonnassaan kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijat. Klinikalla toisen opintovuoden opiskelijat ovat ainoastaan seuraamassa hoitoja. Portaistamalla harjoittelijoiden osallistuminen, voidaan varmistaa tehokas ja turvallinen akupunktiohoito kaikille asiakkaille.

Akatemian koulutusklinikka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saada ammattitaitoista akupunktiohoitoa normaalihintoja halvemmalla. Samalla klinikka antaa paremmat mahdollisuudet akupunktiokoulutukselle Suomessa.

Jatka lukemista
uutiset

Tänään on – World Acupuncture Day

Mikael Ikivesi

World Acupuncture Day on maailmanlaajuinen akupunktiopäivä, jonka vietto käynnistyi tänään UNESCOn päätoimistolla Pariisissa. Kahdeksan vuotta sitten UNESCO lisäsi akupunktion ja moxibustion maailman aineettomien kulttuuriperintöjen listalle.

Ensimmäistä maailmanlaajuista akupunktiopäivää on ollut järjestämässä World Federation of Acupuncture and Moxibustion Societies (WFAS), World Acupuncture Day Organization (WADO), Euroopan yhdistykset sekä ympäri maailmaa toimivat organisaatiot.

Tämän päiväisiä juhlallisuuksia seuraa viikonlopun kestävä Worldwide Scientific and Cultural Dialogue on Acupuncture (WSCDA) -tapahtuma, jossa akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen tutkijoita kokoontuu esittelemään uusia tutkimustuloksia. Uudet tutkimukset auttavat ymmärtämään kulttuurisidonnaisia selityksiä tuhansien vuosien takaa ja antamaan niille myös tieteellisiä selityksiä. Tilaisuuden yhteydessä on myös erilaisia workshoppeja ja erilaisten uusien teknologioiden esittelyä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus tutkimus

Viivästyttääkö akupunktiohoito lääketieteellistä hoitoa?

Mikael Ikivesi

Akupunktion turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella akupunktio voidaan arvioida olevan turvallinen hoitomuoto. Tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi mahdollista lääketieteellisen hoidon viivästymistä vakavien sairauksien, kuten syövän suhteen. Mitä jos akupunktiohoitaja ei esimerkiksi tunnista syöpää? Voiko akupunktiolla peittää syöpäpotilaan oireita ja siten hidastaa asiakkaan pääsyä lääketieteellisesti oikeanlaiseen hoitoon?

Oheinen teksti on suomenkielinen tiivistelmä artikkelista: Can use of acupuncture delay proper medical treatment?

Alkuperäinen artikkeli lähestyy asiaa potilastapauksella, jossa akupunktiohoitaja hoitaa vanhan asiakkaansa uupumusta. Työterveyslääkäri ei ollut löytänyt asiakkaan tilasta mitään hälyttävää. Akupunktio ei kuitenkaan vaikuttanut asiakkaaseen toivotulla tavalla ja pian sen jälkeen asiakkaan käydessä flunssan vuoksi lääkärissä, keuhkokuvista paljastui uupumuksen syyksi syöpä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion koulutuskriteerit

Mikael Ikivesi

Ensimmäiset akupunktiota koskevat kansainväliset koulutuskriteerit luotiin Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta, yhdessä eri maiden organisaatioiden kanssa vuonna 1996. Kriteerit julkaistiin 1999 ja ne määrittävät akupunktioon liittyvän minimikoulutuksen, jolla voidaan taata potilaille turvallinen ja tehokas hoito.

WHO:n ensimmäisiä koulutuskriteereitä suunniteltaessa otettiin huomioon pyrkimys integroida akupunktiota soveltuvin osin eri maiden terveydenhuoltoon tieteellisen tutkimuksen perusteella. Samalla tavalla myös muiden perinteisten ja täydentävien hoitojen tutkiminen ja integraatio on ollut osana WHO:n strategiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on taata kaikille kustannustehokasta hoitoa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Perinnehoitojen integroiminen nähtiin mahdolliseksi vain selkeiden koulutuskriteerien ja ammattien määrittämisen kautta. Sen vuoksi WHO julkaisi minimikoulutuskriteerit myös muille täydentäville hoidoille, kuten osteopatialle, kiropraktiikalle, kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvalle tuina-hieronnalle, thaimaalaiselle nuad thai -hieronnalle ja intialaiselle lääketieteelle eli ayurvedalle.

Kiinalaisen lääketieteen suhteen Euroopan alueella on kuitenkin nykyään käytössä Euroopan kattojärjestön, ETCMA:n (European Traditional Chinese Medicine Association) luoma koulutuskriteeristö, joka astui voimaan vuonna 2013. Kriteeristö kehitettiin WHO:n työn pohjalta ja muutoksilla pyrittiin siihen, että uudistettu kriteeristö vastaa paremmin eurooppalaisia koulutusstandardeja.

Jatka lukemista
historia klassikot

Kierrätä qìtä – jadekiven kirjoitus

Mikael Ikivesi

Xíngqì yùpeìmíng 行氣玉佩銘 Noin vuodelta 400 eaa. oleva kaiverrus on vanhin tunnettu ja säilynyt kirjoitus qìgōngista. Tiānjīnin luonnontieteellisen museon (天津博物館) hoivissa oleva alkuperäinen teos on kaiverrettu 12 tahoiseen, sylinterimäiseen jadekappaleeseen. Kappale on 52 mm korkea ja läpimitaltaan 34 mm. Aluksi koruksi oletetun esineen on arveltu olevan myös qìgōng-harjoituksissa käytetyn kepin pää. Esineen todellisesta käytöstä tai …

Jatka lukemista
uutiset

Kiinalaisen lääketieteen Akatemia muuttaa

Mikael Ikivesi

Kiinalaisen lääketieteen Akatemia muuttaa Eiran sairaalan tiloihin. Eiran sairaala on tunnettu hyvästä palvelusta, yksilöllisestä potilaskohtaamisesta ja lääketieteellisesti korkeatasoisesta hoidosta. Eira on ollut edelläkävijä myös akupunktion suhteen tarjoten akupunktiohoitoa jo 90-luvulta lähtien.

Lokakuussa Kiinalaisen lääketieteen Akatemian akupunktiokoulutukset siirtyvät Eiran sairaalan tiloihin ja tammikuussa 2019 avautuu Suomen ensimmäinen sairaalaympäristössä toimiva akupunktion koulutusklinikka. Sairaalaympäristö mahdollistaa entistä paremmin yhteistyön lääkäreiden kanssa, jolloin asiakkaita voidaan ohjata tarvittaessa suoraan samassa talossa toimivien lääkärien vastaanotoille.

Seuraava akupunktion peruskoulutus alkaa tammikuussa 2019. Haku akupunktiokoulutukseen on käynnissä…

Jatka lukemista
itsehoito ravinto yrtit

Vesimelonista helpostusta kesän helteillä

Mikael Ikivesi

Vesimelonin nauttiminen on eräs parhaita keinoja helpottaa kesähelteiden aiheuttamia ongelmia. Kiinalainen lääketiede tuntee vesimelonin (Citrullus lanatus) yleisesti nimillä hánguā (寒瓜) tai xīguā (西瓜). Vesimeloni saapui 900-1000 -lukujen taitteessa Kiinaan ja nykyään Kiina on suurin vesimelonien tuottaja.

Vesimeloni viilentää kuumuutta, etenkin ns. kesäkuumaa. Se vähentää janon tunnetta ja luo nesteitä. Vesimelonin nähdään myös poistavan kuumuuden höyryttämien nesteiden jälkeensä jättämää limaa ja tuskaisuutta. Etenkin kesän helteiden aiheuttama tuskaisuus ja rauhattomuus liitetään sydämeen, jonka kanavaan vesimelonin viileys kulkeutuu. Vesimelonia suositellaankin kesäisin kuumuuden poistamiseen ja kehon nesteyttämiseen…

Jatka lukemista