Joulun ja pian vaihtuvan vuoden kunniaksi Kiinalainenlaaketiede.fi-sivuston uusi akupunktiotutkimusta käsittelevä osio on avautunut. Akupunktiosta tehty tutkimus on ollut jatkuvasti kasvava trendi lääketieteellisen tutkimuksen parissa 2000-luvulla. Kiinalaisen lääketieteen Akatemian koulutukissa käytetään perinteisen akupunktio-opetuksen tukena paljon tutkittua tietoa erilaisten lähestymistapojen vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja käyttömahdollisuuksista. Koulun toimintaa varten kerätään jatkuvasti uusia julkaisuja erilaisista tutkimuksista ja niitä lisätään oppilaiden …
Tekijä: mikaeliki
Joulukalenteri akupunktiotutkimuksista
Mikael IkivesiTutkitun tiedon teemavuonna 2021 joulukalenterin luukuista paljastuu akupunktiosta tehtyjä tutkimuksia.
Jouluaattona kalenterista tuleekin sitten isompi yllätys.
Hyvää joulunodotusta!
Akatemian toiminta laajenee
Mikael IkivesiKiinalaisen lääketieteen Akatemia on vuosien varrella profiloitunut laadukkaaksi ja luotettavaksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen peruskoulutuksen tarjoajaksi. Akatemian toiminta laajenee vuoden 2022 alusta tarjoamaan koulutusta myös kiinalaisen lääketieteen ammatinharjoittajille erikoistumiskoulutusten muodossa. Jatko-opinnot ovat vähintään lukukauden pituisia ja perehdyttävät monipuolisiin aihepiireihin syvällisesti.
Erikoistumiskoulutuksen opetusmuodot koostuvat koulutuksesta riippuen esimerkiksi kirjallisesta materiaalista helppokäyttöisellä opetusalustalla, interaktiivisista live-videoluennoista, käytännön lähiopetuksesta Akatemian tiloissa Kruununhaassa sekä itsenäisestä harjoittelusta. Erikoistumiskoulutuksen päätteeksi suoritetaan näyttö ja koulutuksesta saa todistuksen.
Erikoistumiskoulutuksen rakenne ja aikataulu on suunniteltu niin, että se voidaan suorittaa työn ohessa. Lukukauden aikataulut julkaistaan hyvissä ajoin, mikä mahdollistaa koulutuksen sovittamisen omaan aikatauluun toimivaksi. Lähiopetus toteutetaan lauantaisin ja sunnuntaisin ja videoluennot ovat arki-iltaisin 18:00 – 20:15, viikonpäivä vaihtelee koulutuksittain. Jos videoluentopäivänä ei pääse osallistumaan luennolle, tallenteet voidaan katsoa myöhemmin. Teoriaopintoja voi opiskella opetusalustalta valitsemanaan ajankohtana.
Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu vähintään kolmivuotisen kiinalaisen lääketieteen tutkinnon suorittaneille ammatinharjoittajille. Myös kiinalaisen lääketieteen opiskelijoita voidaan tietyin kriteerein ottaa mukaan opintoihin.
Tammikuussa 2022 käynnistämme erikoistumiskoulutukset kahdella koulutuksella:
Tuina ja manuaaliset tekniikat erikoistumiskoulutus
Mei Rong – kosmeettiset hoitotekniikat erikoistumiskoulutus
Akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen tutkimuksia 2021Q1
Mikael IkivesiNeljännesvuosittain ilmestyvä artikkelisarja uutisoi akupunktioon ja kiinalaiseen lääketieteeseen liittyviä systemaattisia tutkimuskatsauksia ja meta-analyysejä.
Uutisartikkelit ovat tyyliltään raportoivia, eivätkä ne pyri arvioimaan julkaisuiden laatua tai kyseenalaistamaan niiden tuloksia. Katsauksien ja meta-analyysien tuloksia ja päätelmiä esitetään lyhyesti ja kansantajuisesti.
Artikkelisarjan pääasiallinen tavoite on esitellä, minkälaista tutkimusta akupunktiosta tehdään, minkä vaivojen kohdalla sitä on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Toinen tavoite on tuoda esille sitä, mihin akupunktiota maailmalla käytetään. Kolmas tavoite on herättää kiinnostusta kotimaiseen tutkimukseen ja vuoropuheluun akupunktion mahdollisista hyödyistä terveydenhuollon tukena.
Rokotukset ja kiinalainen lääketiede
Mikael IkivesiKiinalaisella lääketieteellä voidaan historian valossa sanoa olevan rokotemyönteinen asenne, vaikkakin myös vastustusta on historian aikana esiintynyt. Samalla tavalla modernin lääketieteen suhtautuessa myönteisesti rokotteisiin, yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset rokotuksia kohtaan vaihtelevat, kuten tulee esille yksittäisten lääkärien varoitteluista rokotteiden vaarojen suhteen sekä esimerkiksi erilaisena ympäri maailmaa ilmenevänä rokotevastaisuutena terveydenhuollon toimijoissa.
Rokotteiden isänä pidetään usein englantilaista Edward Jenneriä. Jenner havaitsi lievemmän oireiston aiheuttavan lehmärokon suojaavan sairastumiselta vaikeampaan isorokkoon ja istutti sitä ihmisiin. Ensimmäinen dokumentoitu lehmärokon istutus tapahtui vuonna 1796. Isorokko oli sairaus, jota vastaan ensimmäinen rokote kehitettiin. Jo ennen tätä lehmärokosta kehitettyä rokotetta oli 1700-luvulla käytetty isorokon inokulaatiota ennaltaehkäisevässä mielessä Euroopassa. Kiinalaisen lääketieteen yleistä suhtautumista rokotteisiin kuvaa hyvin suhtautuminen juuri isorokkoon ja sen ennaltaehkäisyyn.
Muinaisia ajatuksia raskausajan ravinnosta ja elintavoista
Mikael IkivesiKiinalaisessa lääketieteessä raskaana oloon on kiinnitetty erityistä huomiota. Jo kaikkein varhaisimmat ravintoon liittyvät teokset käsittelevät hedelmällisyyttä edistäviä ruokaohjeita sekä raskausaikaan liittyvää ruokavaliota ja elämäntapoja. Tärkeäksi nähtiin kehon tuntemuksien seuraamisen ja liiallisen itsensä uuvuttamisen välttämisen.
Oheiset ohjeet ovat alunperin teoksesta Tāichǎn shū 胎產書, joka löytyy 1970-luvun alkupuolella tehdystä Läntisen Han dynastian aikaisesta (206 eaa. – 9 jaa.) Mǎwángduīn 馬王堆 hautalöydöksestä. Ohjeet ovat kuitenkin olleet tunnettuja myös hautalöydöksen ulkopuolella läpi vuosituhansien. Matkan varrella mukaan on lisätty myös tarkennuksia, kuten moxaamiseen ja neulomiseen liittyviä kieltoja. Arvostetuin versio, jossa on mukana myös kuvia eri kuukausien aikana vaikuttavista kanavista ja kanavien varsilta kohtuu lähtevistä haaroista, löytyy Japanissa säilyneestä teoksesta nimeltä Ishinpō (医心方 literoidaan muotoon ishinpō tai ishinhō). Ishinpō on kirjoitettu 900-luvulla ja se sisältää kiinalaisen lääketieteen merkkiteoksia. Siinä on säilynyt myös katkelmia Kiinasta kadonneista teoksista, joista Kiinassa on säilynyt vain lyhyitä lainauksia tai viitteitä.
Kauppatavarana terveys – valikoivaa raportointia akupunktiotutkimuksesta
Mikael IkivesiProfessori Juhani Knuuti on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun, helppolukuisen teoksen Kauppatavarana terveys (Minerva Kustannus 2020). Kirja käsittelee väärien terveysväitteiden ohella myös täydentäviä hoitoja. Teoksessa on kiinalaista lääketiedettä koskevassa osiossa virheitä, jotka saattavat johtaa lukijoita harhaan.
Olen työni vuoksi seurannut alani tutkimusta. Kirjan osiota lukiessani, silmiini pisti useampi kohta, joissa Juhani Knuuti käyttää valikoivaa raportointia ja tekee virheellisiä päätelmiä. Koska haluan tuoda esille Knuutin kyseenalaisen tavan kirjoittaa tietokirjaa, pysyttelen tarkastelussani vain Juhani Knuutin valitsemissa lähteissä. Olen käyttänyt kirjoituksessani samoja viitenumeroita, joita hän käyttää kirjassaan. Kaikkia hänen esittämiään väitteitään suhteessa käytettyihin viitteisiin en ole tarkastanut.
Ravintokurssi 10-12.4.2020
Mikael IkivesiKiinalaisen Lääketieteen Akatemia järjestää kolmepäiväisen kurssin ravinnolla hoitamisesta 10-12.4.2020. Kurssipäivien aikataulu on klo 9:00 – 18:00. Kurssilla on tilaa 10 ihmiselle. Kurssi pidetään Eiran sairaalassa, Helsingissä.
Ravinto-opista tulee Kiinalaisen lääketieteen Akatemialle luennoimaan tohtori Gil Barzilay. Gil Barzilay on kiinalaisen lääketieteen harjoittaja, joka käyttää myös ravinnolla hoitamista työssään Tel Avivin johtavalla CAM-klinikalla. Lisäksi hän opettaa alan tieteellistä tutkimusta Broshim Collegessa sekä ohjaa valmistuvia oppilaita heidän tieteellisen tutkimuksen projekteissaan.
Tyrni
Mikael IkivesiTyrni tunnetaan kiinalaisessa lääketieteessä nimellä shājí 沙棘 tai cùliǔguǒ 醋柳果. Jälkimmäisen nimen alla myydään yleensä kuivattuja tyrninmarjoja. Kiinassa kasvavat tyrnilajikkeet viihtyvät pääasiassa korkealla meren pinnasta ja niitä on käytetty ravintona ja lääkinnällisenä ruokana pitkään. Lääkinnällisessä käytössä tyrnistä käytetään lehtiä, oksia, öljyä sekä marjoja. Varhaisin kirjallinen maininta lääketieteellisissä klassikoista löytyy 700-luvulla kirjoitetusta teoksesta Sìbù yīdiǎn 四部醫典, joka on hyvin tunnettu tiibetiläisen lääketieteen teos. Nykyään tyrnin merkitys on vain kasvanut, sillä sitä viljellään ihmisten terveydenhoidon lisäksi myös ympäristön hoidollisista syistä.
Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä tyrni nähdään tärkeänä limakalvojen, ruuansulatuksen ja verenkiertoelimistön hoitajana. Tyrnillä on hoidettu erilaisia, usein kroonistuneita suolistovaivoja, vatsanturvotusta, ummetusta, ripulia ja kehon nestetasapainoa. Tyrnillä on nähty olevan vaikutusta ympäri kehoa ilmenevissä kolotuksissa ja nivelvaivoissa. Tyrnin nähdään hoitavan myös hengitystiehyitä, minkä vuoksi sitä on usein suositeltu hoitamaan limaisuutta, hengitysvaikeuksia, flunssaa ja astmaattista hengitystä sekä limakalvojen haavaumia.
Kliinisen harjoittelun merkityksestä akupunktiokoulutuksessa
Mikael IkivesiEU-maissa kliininen harjoittelu on yleisesti pakollinen osa terveysalojen opintoja (Direktiivi 2005/36/EY) ja sen merkitystä oppimiselle ja potilasturvallisuudelle on vaikea kiistää. Kiinalaisen lääketieteen kansainväliset koulutusvaatimukset määrittävät pohjakoulutusvaatimukset myös kliinisen harjoittelun suhteen. Kiinalaisen lääketieteen eurooppalaisen kattojärjestön koulutusvaatimuksissa ohjatun kliinisen harjoittelun minimimäärä on 400 opetustuntia ja itsenäisen harjoittelun vähintään 800 tuntia (ETCMA, 2014). Maailman terveysjärjestön koulutuskriteereissä ohjatun kliinisen harjoittelun vähimmäismäärä on 500 opetustuntia (WHO, 1999).
Kliinisen harjoittelun tavoite on kehittää opiskelijan käytännön taitoja. Samalla tavalla kuin muiden terveysalojen koulutuksissa, akupunktiokoulutuksessa kliinisen harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia yhdistämään teoria käytäntöön turvallisessa ympäristössä, erottelemaan kliinisesti oleelliset tiedot, tarkastelemaan osaamistaan ja hoitotyötään kriittisesti sekä kehittämään vastuullista ja potilaslähtöistä päätöksentekoa.