ammatilaiset integraatio tutkimus uutiset by mikaeliki

Akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen tutkimuksia 2021Q1

Mikael Ikivesi

Neljännesvuosittain ilmestyvä artikkelisarja uutisoi akupunktioon ja kiinalaiseen lääketieteeseen liittyviä systemaattisia tutkimuskatsauksia ja meta-analyysejä.

Uutisartikkelit ovat tyyliltään raportoivia, eivätkä ne pyri arvioimaan julkaisuiden laatua tai kyseenalaistamaan niiden tuloksia. Katsauksien ja meta-analyysien tuloksia ja päätelmiä esitetään lyhyesti ja kansantajuisesti.

Artikkelisarjan pääasiallinen tavoite on esitellä, minkälaista tutkimusta akupunktiosta tehdään, minkä vaivojen kohdalla sitä on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Toinen tavoite on tuoda esille sitä, mihin akupunktiota maailmalla käytetään. Kolmas tavoite on herättää kiinnostusta kotimaiseen tutkimukseen ja vuoropuheluun akupunktion mahdollisista hyödyistä terveydenhuollon tukena.

Jatka lukemista
historia integraatio by mikaeliki

Rokotukset ja kiinalainen lääketiede

Mikael Ikivesi

Kiinalaisella lääketieteellä voidaan historian valossa sanoa olevan rokotemyönteinen asenne, vaikkakin myös vastustusta on historian aikana esiintynyt. Samalla tavalla modernin lääketieteen suhtautuessa myönteisesti rokotteisiin, yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset rokotuksia kohtaan vaihtelevat, kuten tulee esille yksittäisten lääkärien varoitteluista rokotteiden vaarojen suhteen sekä esimerkiksi erilaisena ympäri maailmaa ilmenevänä rokotevastaisuutena terveydenhuollon toimijoissa.

Rokotteiden isänä pidetään usein englantilaista Edward Jenneriä. Jenner havaitsi lievemmän oireiston aiheuttavan lehmärokon suojaavan sairastumiselta vaikeampaan isorokkoon ja istutti sitä ihmisiin. Ensimmäinen dokumentoitu lehmärokon istutus tapahtui vuonna 1796. Isorokko oli sairaus, jota vastaan ensimmäinen rokote kehitettiin. Jo ennen tätä lehmärokosta kehitettyä rokotetta oli 1700-luvulla käytetty isorokon inokulaatiota ennaltaehkäisevässä mielessä Euroopassa. Kiinalaisen lääketieteen yleistä suhtautumista rokotteisiin kuvaa hyvin suhtautuminen juuri isorokkoon ja sen ennaltaehkäisyyn.

Jatka lukemista
akatemian jatkokoulutus integraatio by Akatemia

Lääketietoutta luontaishoitajille 1 -verkkokoulutus

Akatemia

Lääketietoutta luontaishoitajille 1 -verkkokoulutus on kattava kokonaisuus lääketietoutta kiinalaisen lääketieteen hoitotyön ammattilaiselle. Koulutus koostuu verkkomateriaalista, jota opiskelija voi opiskella itselleen parhaana ajankohtana sekä viikoittaisista live-verkkoluennoista. Verkkoluennot tallennetaan, joten niitä voi katsoa myös jälkikäteen itselleen sopivana ajankohtana.

Kurssi on osa Lääketietoutta luontaishoitajille- kokonaisuutta, jonka ensimmäinen osa koostuu kuuden viikon mittaisesta verkkokoulutuksesta. Jokaisella viikolla saat kattavan verkkomateriaalin viikon aihepiireistä sekä pääset osallistumaan live-verkkoluennolle, missä voit myös esittää kysymyksiä aiheesta. Verkkoluentoihin pyritään aina sisällyttämään aikaa myös keskustelulle. Kaikki materiaalit ja luennot ovat käytettävissäsi vielä koulutuksen päättymisen jälkeen vuoden loppuun saakka.

Jatka lukemista
akatemia integraatio klinikka peruskoulutus potilasturvallisuus by mikaeliki

Kliinisen harjoittelun merkityksestä akupunktiokoulutuksessa

Mikael Ikivesi

EU-maissa kliininen harjoittelu on yleisesti pakollinen osa terveysalojen opintoja (Direktiivi 2005/36/EY) ja sen merkitystä oppimiselle ja potilasturvallisuudelle on vaikea kiistää. Kiinalaisen lääketieteen kansainväliset koulutusvaatimukset määrittävät pohjakoulutusvaatimukset myös kliinisen harjoittelun suhteen. Kiinalaisen lääketieteen eurooppalaisen kattojärjestön koulutusvaatimuksissa ohjatun kliinisen harjoittelun minimimäärä on 400 opetustuntia ja itsenäisen harjoittelun vähintään 800 tuntia (ETCMA, 2014). Maailman terveysjärjestön koulutuskriteereissä ohjatun kliinisen harjoittelun vähimmäismäärä on 500 opetustuntia (WHO, 1999).

Kliinisen harjoittelun tavoite on kehittää opiskelijan käytännön taitoja. Samalla tavalla kuin muiden terveysalojen koulutuksissa, akupunktiokoulutuksessa kliinisen harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia yhdistämään teoria käytäntöön turvallisessa ympäristössä, erottelemaan kliinisesti oleelliset tiedot, tarkastelemaan osaamistaan ja hoitotyötään kriittisesti sekä kehittämään vastuullista ja potilaslähtöistä päätöksentekoa.

Jatka lukemista
integraatio korealainen lääketiede by Taina Alakulppi

Perinteisten lääketieteiden rooli terveydenhuollossa; Etelä-Korea

Taina Alakulppi

Etelä-Koreassa on mahdollisesti maailman edistynein perinteisen lääketieteen integraatio terveydenhuoltoon. He tuntuvat jollakin tasolla ratkaisseen mahdottomalta tuntuvan ongelman; miten integroida perinteistä lääketiedettä moderniin lääketieteeseen kummankaan kadottamatta ominaispiirteitään? Tässä artikkelissa käsitellään Etelä-Korean tilannetta korealaisen lääketieteen osalta; sen historiaa, käyttöä, virallista asemaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Korealainen lääketiede on kehittynyt alkujaan kiinalaisesta lääketieteestä ja vanhimmat lähteet perinteisen lääketieteen käytöstä sijoittuvat Korean niemimaalla noin 4000 vuoden taakse. Joseon-dynastian (1392 – 1897) aikana vuosina 1418 – 1450 hallinnut kuningas Sejong määräsi perinteisen lääketieteen tekstejä koottavaksi sekä korealaisista että kiinalaisista lähteistä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus tutkimus by mikaeliki

Viivästyttääkö akupunktiohoito lääketieteellistä hoitoa?

Mikael Ikivesi

Akupunktion turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella akupunktio voidaan arvioida olevan turvallinen hoitomuoto. Tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi mahdollista lääketieteellisen hoidon viivästymistä vakavien sairauksien, kuten syövän suhteen. Mitä jos akupunktiohoitaja ei esimerkiksi tunnista syöpää? Voiko akupunktiolla peittää syöpäpotilaan oireita ja siten hidastaa asiakkaan pääsyä lääketieteellisesti oikeanlaiseen hoitoon?

Oheinen teksti on suomenkielinen tiivistelmä artikkelista: Can use of acupuncture delay proper medical treatment?

Alkuperäinen artikkeli lähestyy asiaa potilastapauksella, jossa akupunktiohoitaja hoitaa vanhan asiakkaansa uupumusta. Työterveyslääkäri ei ollut löytänyt asiakkaan tilasta mitään hälyttävää. Akupunktio ei kuitenkaan vaikuttanut asiakkaaseen toivotulla tavalla ja pian sen jälkeen asiakkaan käydessä flunssan vuoksi lääkärissä, keuhkokuvista paljastui uupumuksen syyksi syöpä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus by mikaeliki

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion koulutuskriteerit

Mikael Ikivesi

Ensimmäiset akupunktiota koskevat kansainväliset koulutuskriteerit luotiin Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta, yhdessä eri maiden organisaatioiden kanssa vuonna 1996. Kriteerit julkaistiin 1999 ja ne määrittävät akupunktioon liittyvän minimikoulutuksen, jolla voidaan taata potilaille turvallinen ja tehokas hoito.

WHO:n ensimmäisiä koulutuskriteereitä suunniteltaessa otettiin huomioon pyrkimys integroida akupunktiota soveltuvin osin eri maiden terveydenhuoltoon tieteellisen tutkimuksen perusteella. Samalla tavalla myös muiden perinteisten ja täydentävien hoitojen tutkiminen ja integraatio on ollut osana WHO:n strategiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on taata kaikille kustannustehokasta hoitoa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Perinnehoitojen integroiminen nähtiin mahdolliseksi vain selkeiden koulutuskriteerien ja ammattien määrittämisen kautta. Sen vuoksi WHO julkaisi minimikoulutuskriteerit myös muille täydentäville hoidoille, kuten osteopatialle, kiropraktiikalle, kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvalle tuina-hieronnalle, thaimaalaiselle nuad thai -hieronnalle ja intialaiselle lääketieteelle eli ayurvedalle.

Kiinalaisen lääketieteen suhteen Euroopan alueella on kuitenkin nykyään käytössä Euroopan kattojärjestön, ETCMA:n (European Traditional Chinese Medicine Association) luoma koulutuskriteeristö, joka astui voimaan vuonna 2013. Kriteeristö kehitettiin WHO:n työn pohjalta ja muutoksilla pyrittiin siihen, että uudistettu kriteeristö vastaa paremmin eurooppalaisia koulutusstandardeja.

Jatka lukemista