akatemian jatkokoulutus integraatio by Akatemia

Lääketietoutta luontaishoitajille 1 -verkkokoulutus

Akatemia

Lääketietoutta luontaishoitajille 1 -verkkokoulutus on kattava kokonaisuus lääketietoutta kiinalaisen lääketieteen hoitotyön ammattilaiselle. Koulutus koostuu verkkomateriaalista, jota opiskelija voi opiskella itselleen parhaana ajankohtana sekä viikoittaisista live-verkkoluennoista. Verkkoluennot tallennetaan, joten niitä voi katsoa myös jälkikäteen itselleen sopivana ajankohtana.

Kurssi on osa Lääketietoutta luontaishoitajille- kokonaisuutta, jonka ensimmäinen osa koostuu kuuden viikon mittaisesta verkkokoulutuksesta. Jokaisella viikolla saat kattavan verkkomateriaalin viikon aihepiireistä sekä pääset osallistumaan live-verkkoluennolle, missä voit myös esittää kysymyksiä aiheesta. Verkkoluentoihin pyritään aina sisällyttämään aikaa myös keskustelulle. Kaikki materiaalit ja luennot ovat käytettävissäsi vielä koulutuksen päättymisen jälkeen vuoden loppuun saakka.

Jatka lukemista
integraatio korealainen lääketiede by Taina Alakulppi

Perinteisten lääketieteiden rooli terveydenhuollossa; Etelä-Korea

Taina Alakulppi

Etelä-Koreassa on mahdollisesti maailman edistynein perinteisen lääketieteen integraatio terveydenhuoltoon. He tuntuvat jollakin tasolla ratkaisseen mahdottomalta tuntuvan ongelman; miten integroida perinteistä lääketiedettä moderniin lääketieteeseen kummankaan kadottamatta ominaispiirteitään? Tässä artikkelissa käsitellään Etelä-Korean tilannetta korealaisen lääketieteen osalta; sen historiaa, käyttöä, virallista asemaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Korealainen lääketiede on kehittynyt alkujaan kiinalaisesta lääketieteestä ja vanhimmat lähteet perinteisen lääketieteen käytöstä sijoittuvat Korean niemimaalla noin 4000 vuoden taakse. Joseon-dynastian (1392 – 1897) aikana vuosina 1418 – 1450 hallinnut kuningas Sejong määräsi perinteisen lääketieteen tekstejä koottavaksi sekä korealaisista että kiinalaisista lähteistä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus tutkimus by mikaeliki

Viivästyttääkö akupunktiohoito lääketieteellistä hoitoa?

Mikael Ikivesi

Akupunktion turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella akupunktio voidaan arvioida olevan turvallinen hoitomuoto. Tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi mahdollista lääketieteellisen hoidon viivästymistä vakavien sairauksien, kuten syövän suhteen. Mitä jos akupunktiohoitaja ei esimerkiksi tunnista syöpää? Voiko akupunktiolla peittää syöpäpotilaan oireita ja siten hidastaa asiakkaan pääsyä lääketieteellisesti oikeanlaiseen hoitoon?

Oheinen teksti on suomenkielinen tiivistelmä artikkelista: Can use of acupuncture delay proper medical treatment?

Alkuperäinen artikkeli lähestyy asiaa potilastapauksella, jossa akupunktiohoitaja hoitaa vanhan asiakkaansa uupumusta. Työterveyslääkäri ei ollut löytänyt asiakkaan tilasta mitään hälyttävää. Akupunktio ei kuitenkaan vaikuttanut asiakkaaseen toivotulla tavalla ja pian sen jälkeen asiakkaan käydessä flunssan vuoksi lääkärissä, keuhkokuvista paljastui uupumuksen syyksi syöpä.

Jatka lukemista
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus by mikaeliki

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion koulutuskriteerit

Mikael Ikivesi

Ensimmäiset akupunktiota koskevat kansainväliset koulutuskriteerit luotiin Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta, yhdessä eri maiden organisaatioiden kanssa vuonna 1996. Kriteerit julkaistiin 1999 ja ne määrittävät akupunktioon liittyvän minimikoulutuksen, jolla voidaan taata potilaille turvallinen ja tehokas hoito.

WHO:n ensimmäisiä koulutuskriteereitä suunniteltaessa otettiin huomioon pyrkimys integroida akupunktiota soveltuvin osin eri maiden terveydenhuoltoon tieteellisen tutkimuksen perusteella. Samalla tavalla myös muiden perinteisten ja täydentävien hoitojen tutkiminen ja integraatio on ollut osana WHO:n strategiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on taata kaikille kustannustehokasta hoitoa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Perinnehoitojen integroiminen nähtiin mahdolliseksi vain selkeiden koulutuskriteerien ja ammattien määrittämisen kautta. Sen vuoksi WHO julkaisi minimikoulutuskriteerit myös muille täydentäville hoidoille, kuten osteopatialle, kiropraktiikalle, kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvalle tuina-hieronnalle, thaimaalaiselle nuad thai -hieronnalle ja intialaiselle lääketieteelle eli ayurvedalle.

Kiinalaisen lääketieteen suhteen Euroopan alueella on kuitenkin nykyään käytössä Euroopan kattojärjestön, ETCMA:n (European Traditional Chinese Medicine Association) luoma koulutuskriteeristö, joka astui voimaan vuonna 2013. Kriteeristö kehitettiin WHO:n työn pohjalta ja muutoksilla pyrittiin siihen, että uudistettu kriteeristö vastaa paremmin eurooppalaisia koulutusstandardeja.

Jatka lukemista