historia huangdi keltainen keisari klassikot

Kiinalainen lääketiede ja unet

Mikael Ikivesi

Useiden myyttisten merkkihenkilöiden, kuten esimerkiksi Shénnóngin, Huángdìn, Zhuāngzǐn ja Kǒngfūzǐn kerrotaan saaneen jumalaista johdatusta unien kautta. Myös keisareiden tiedetään nähneen kansakunnan historiaan vaikuttavia unia ja heidän käyttäneen unientulkitsijoita uniensa selittämiseen. (Struve 2019). Yleisistä uniin liittyvistä viitteistä huolimatta ei varhaisimpia unien tulkintaan erikoistuneita teoksia kuitenkaan ole säilynyt. Eräs varhaisimmista säilyneistä unien teemoja selittävä kuvaus on peräisin kiinalaisen lääketieteen harjoittajille tutusta Huángdì Nèijīngistä 黃帝內經, joka on koottu varhaisen Han-dynastian aikana (206 eaa. – 220 jaa.).

Kiinalaisen lääketieteen parissa unia on käytetty niin terveydentilaa diagnosoitaessa kuin myös uskonnollisemmissa traditioissa hoitajan oman kultivoinnin välineenä. Huángdì Nèijīngin molemmissa osissa, Sùwènissa 素問 ja Língshūssa 靈樞, kuvataan unia heijastamassa kehon sisäistä tilaa. Língshūn 43. kappaleen esittämä kuva on kokonaisempi kuin yleistä diagnoosia käsittelevä Sùwènin 17. kappale, jossa unet on lueteltu samassa yhteydessä ruumiinrakenteen, potilaan äänen ja oireiden kanssa. Oheinen lyhyt käännös on Língshūn 43. kappale kokonaisuudessaan. Olen lisännyt muutaman alaviitteen helpottamaan alkutekstin ymmärtämisessä ilman laajempia kiinalaisen lääketieteen opintoja.

Käännöstä lukiessa on huomioitava, että vaikka siinä mainitaan elimiä, usein tarkoitetaan esimerkiksi elimeen liitettyä meridiaania. Esimerkiksi maksan qìn täyteydestä seuraa unia vihasta, mutta sillä ei välttämättä tarkoiteta, että maksa on sairas. Se voi viitata elimeen liitetyn meridiaanin häiriintymiseen vääränlaisen ruokavalion, alkoholin tai vaikka ärtymystä herättävän elämäntilanteen vuoksi. Kiinalaisessa lääketieteessä puhutaan tyypillisesti kehomielestä kokonaisuutena, jossa ilmiöitä voidaan kategorisoida esimerkiksi viiden elementin tai kahdentoista meridiaanin/elimen nimien alle.

《黃帝內經 – 靈樞 淫邪發夢》

Huángdì Nèijīng Língshū: Täyteyspatogeenin tuottamat unet

黃帝曰:願聞淫邪泮衍,奈何?
歧伯曰:正邪從外襲內,而未有定舍,反淫于藏,不得定處,與營衛俱 行,而與魂魄飛揚,使人臥不得安而喜夢。氣淫于府,則有餘于外,不足于內。氣淫于藏,則有餘于內,不足于外。

Huángdì (Keltainen keisari) kysyy: Haluaisin kuulla täyteys patogeenien1 leviämisestä ja [niistä] täyttymisestä, mitä silloin tapahtuu?

Qíbó vastaa: Oikea patogeeni hyökkää ulkoa sisälle, mutta sillä ei ole vielä pysyvää sijaintia. Zàng-elimet2 vastustavat niitä ja ne eivät voi saada sijaa. Ja [näin ne] ravitsevan3 ja puolustavan4 [qìn] yhteydessä kulkevat liihottaen Húnien ja Pòiden5 kanssa. Siksi ihminen ei voi saada rauhallisia ja miellyttäviä unia. [Patogeenisen] qìn täyteyden ollessa fǔ-elimissä6 seuraa täyteyttä ulkoisessa ja [qìn] riittämättömyyttä sisällä7. [Patogeenisen] qìn täyteyden ollessa zàng-elimissä seuraa täyteyttä sisäsäisessä ja [qìn] riittämättömyyttä ulkoisessa.

1. 淫 tarkoittaa ylenpalttista, irstasta ja täyttä. Etymologisesti merkki muodostuu pitkäaikaisten sateiden mukanaan tuomasta vettymisestä tai sateiden raivoisasta tulvasta. Täyteyspatogeenejä olivat kaikki ne tekijät, jotka pystyivät sairastuttamaan kehoa (sääilmiöt, pilaantunut ruoka, virukset, bakteerit, sienet, loiset yms.) tuoden jonkin vaikutuksen, joka ei ollut suoraan omasta kehosta peräisin.
2. Zàng-elimet ovat munuaiset, maksa, sydän, perna, haima ja keuhkot. Termillä viitataan usein myös laajemmin sisäelimiin puhuttaessa yleisellä tasolla.
3. Ravitseva qi tarkoittaa aineenvaihduntaa, verta, lymfakiertoa ja kaikkea, mikä pitää elimistöä yllä.
4. Puolustava qi tarkoittaa immuniteettia kokonaisuudessaan.
5. Samanismista kiinalaisen lääketieteen varhaisiin kirjoituksiin siirtyivät Húnit ja Pòt, jotka usein käännetään ihmisen henkisiksi aspekteiksi. Ne vastaamat mm. reflekseistä, vaistoista ja vieteistä (pot) sekä mielen ominaisuuksista kuten luovuudesta, unelmista, visioista ja suunnitelmista (hunit). Etenkin hunien nähtiin olevan unennäössä merkittävässä roolissa.
6. Fǔ-elimet ovat virtsarakko, sappirakko, mahalaukku, ohutsuoli ja paksusuoli.
7. Sisäisellä viitataan kehon sisäisiin osiin ja ulkoisella kehon pintaan sekä elimiin esim. juuri fǔ-elimiin, jotka ovat suoremmassa yhteydessä ulkomaailmaan. Sappirakolla ei ole suoraa yhteyttä ulkomaailmaan, mutta sen tiedettiin olevan yhteydessä suolistoon siten, että patogeenit, kuten loiset voivat päästä sinne helposti.

 

黃帝曰:有餘不足,有形乎?
歧伯曰:陰氣盛,則夢涉大水而恐懼。
陽氣盛,則夢大火而燔焫。
陰陽俱盛,則夢相殺。
上盛則夢飛,下盛則夢墮。
甚飢則夢取,甚飽則夢予。
肝氣盛,則夢怒。
肺氣盛,則夢恐懼,哭泣,飛揚。
心氣盛,則夢善笑恐畏。
脾氣盛,則夢歌樂,身體重不舉。
腎氣盛,則夢腰脊兩解不屬。
凡此十二盛者,至而寫之,立已。

Huángdì kysyy: Ollessaan täyteydessä tai tyhjyydessä, mitä muotoja [nämä tilat] saavat?

Qíbó vastaa: Yīn qìn täyteydestä seuraa unia suuren virran ylittämisestä, pelosta ja kauhusta.
Yáng qìn ollessa täyteydessä seuraa unia suuresta tulesta ja palamisesta.
Yīnin ja Yángin yhtäaikaisesta täyteydestä syntyy unia molemminpuolisesta tappamisesta8.
Yläkehon täyteydestä seuraa unia lentämisestä ja alakehon täyteydessä seuraa unia tippumisesta.
Suuresta nälästä seuraa unia [ruuan] saamisesta ja ähkystä seuraa unia antamisesta.
Maksan qìn täyteydestä seuraa unia vihasta.
Keuhkon qìn täyteydestä seuraa unia pelosta, kauhusta, itkusta, nyyhkytyksestä ja lentämisestä9.
Sydämen qìn täyteydestä seuraa unia ilon kikatuksista tai kauhunsekaisesta ihmetyksestä10.
Pernan qìn täyteydestä seuraa unia laulamisesta ja ilakoinnista, sekä kehon ja olemuksen raskaudesta [yhtyneenä] vaikeuteen nousta ylös.
Munuaisten qìn täyteydestä seuraa unia lantion ja selän irtoamisesta ja yhteen kuulumattomuudesta. Kaikista näistä 12 täydestä on [patogeeni] vuodatettava ulos, jotta nämä [unet] loppuisivat.

8. Molemminpuolinen tappaminen viittaa yīnin ja yángin taisteluun, jossa molemmat kuolevat. Kohta voi tarkoittaa unia isoista taisteluista. Sùwènissa lause on hivenen pidempi ja tappamisen lisäksi mainitaan myös toisten vahingoittaminen.
9. Sùwènissa mainitaan vain itkua ja nyyhkytystä keuhkon qìn täyteyden kohdalla.
10. Patologioissa kǒngwèi voidaan kääntää myös tarkoittamaan pelokasta sydämentykytystä.

 

厥氣客於心,則夢見丘山煙火。
客於肺,則夢飛揚,見金鐵之奇物。
客於肝,則夢山林樹木。
客於脾,則夢見丘陵大澤,壞屋風雨。
客于腎,則夢臨淵,沒居水中。
客于膀胱,則夢遊行。
客于胃,則夢飲食。
客于大腸,則夢田野。
客于小腸,則夢聚邑沖衢。
客于膽,則夢鬥訟自刳。
客于陰器,則夢接內。
客于項,則夢斬首。
客于脛,則夢行走而不能前,及居深地窌苑中。
客于股肱,則夢禮節拜起。
客于胞 ,䐈則夢溲便。
凡此十五不足者,至而補之立已也。

Kapinoivan qìn ollessa vieraana11 sydämessä seuraa uninäkymiä kukkuloista ja vuorista tai savusta ja tulesta.
Vierailevasta [qìstä] keuhkoissa seuraa lentämisestä ja näkyjä kultaisista ja rautaisista ihmeolennoista.
Vierailevasta [qìstä] maksassa seuraa unia vuoristoisten metsien puista.
Vierailevasta [qìstä] pernassa seuraa unikuvia kummuista ja suurista suoalueista sekä raunioituneista taloista tuulella ja sateella.
Vierailevasta [qìstä] munuaisissa seuraa unia syvyyksiin vajoamisesta ja hukkumisesta vesipyörteisiin.
Vierailevasta [qìstä] virtsarakossa seuraa unia vaeltamisesta ja matkustamisesta.
Vierailevasta [qìstä] mahalaukussa seuraa unia juomisesta ja syömisestä.
Vierailevasta [qìstä] paksusuolessa seuraa unia pelloista ja niityistä.
Vierailevasta [qìstä] ohutsuolessa seuraa unia kokoontumisista kaupungeissa ja törmäyksestä risteyksessä.
Vierailevasta [qìstä] sappirakossa seuraa unia riidasta, syytöksistä ja itsensä viiltelystä.
Vierailevasta [qìstä] sukuelimissä seuraa unia tunkeutumisesta sisään12.
Vierailevasta [qìstä] niskassa seuraa unia kaulan katkaisusta.
Vierailevasta [qìstä] nilkassa seuraa unia kävelystä tai juoksusta jossa ei kuitenkaan päästä eteenpäin. [Siitä myös syntyy unia] syvistä maakellareista ja palatsien uumenista.
Vierailevasta [qìstä] käsissä seuraa unet tavoista, riiteistä ja uskollisesta seuraamisesta.
Vierailevasta [qìstä] kohdussa ja rasvakudoksessa seuraa unia virtsaamisesta ja ulostamisesta.
Kaikissa näissä 15 tyhjyydessä tarvitaan täydennystä/vahvistamista, jotta nämä [unet] loppuisivat.

11. Kapinoivan qi ollessa vieraana tarkoittaa, että kyseessä on ns. tyhjyys tai heikkoustila, jolloin tasapaino häiriintyy. Esimerkiksi mahalaukun kapinoiva qi tarkoittaa, että ruuansulatuksen toiminta häiriintyy niin, että virtaus kääntyy takaisin ja ihmisellä on mm. ruokahaluttomuutta, huonovointisuutta ja oksentelua. Keuhkojen qin kapinointi taas tarkoittaa, ettei voida hengittää syvälle alavatsaan, vaan yskähdellään.
12. Termi tarkoittaa sisälle ottamista tai painamista. Tässä viitataan uniin yhdynnästä.

 

Vaikka Sùwènin 17. kappale on hyvin samanlainen, se ei käsittele ollenkaan tyhjyydestä johtuvia kapinoivan qìn hyökkäyksiä, mutta huomioi niiden sijaan parasiitit seuraavalla lyhyellä kommentilla:

短蟲多,則夢聚衆。長蟲多,則夢相 毀傷。

”Lyhyiden matojen13 runsaudesta seuraa unia suurista kokoontumisista. Pitkien matojen14 runsaudesta seuraa unia yhteenotoista ja tuhoutumisesta.”

13. Esimerkiksi koukkumadot sekä mm. sukkulamadon kuuluvan madon aiheuttama strongyloidiaasi tai imumatoihin kuuluvan madon aiheuttama skistosomiaasi.
14. Esimerkiksi lapamato.

 

Erilaiset loiset ovat olleet merkittäviä taudinaiheuttajia Kiinan historiassa. Loisiin liittyviä unia on tarkasteltu useissa lähteissä ja samanistisissa traditioissa. Taolaisuudessa loisiin liittyvät unet, jossa madot ja erilaiset hyönteiset iholla tai kehon sisällä, liitettiin usein myös erilaisia henkisiä tekijöitä, kuten muilta kopioutuja toimintamalleja, muiden tunteisiin reagoimista sekä omien viettien ylivaltaa tietoisen mielen suhteen.

Sùwèn ja Língshū mainitsevat lisäksi yleisemmin mm. joidenkin sairaustilojen aiheuttavan unien ja unirytmin häiriintymistä. Esimerkiksi maksan tai pericardium meridiaanien kuumuuden aiheuttavan liiallista unennäköä.

Nykyään kiinalaisen lääketieteen koulutus antaa nukkumiselle lähinnä palauttavan roolin ja on kiinnostunut saadun unen määrästä ja ihmisen kyvystä nukkua heräilemättä. Osa varhaisista kiinalaisen lääketieteen harjoittajista olivat kuitenkin olleet hyvin kiinnostuneita toistuvien unien teemoista. Näitä Huángdì Nèijīngistä käännettyjä käsityksiä teemoista on lainailtu useisiin myöhempiin kirjoituksiin, joista eräs tunnetuimpia on Sūn Sīmiǎon 孫思邈 Bèijí qiānjīn yàofāng 備急千金要方, jossa tulee esille myös taolaisuuden, buddhalaisuuden ja kansanuskon elementtejä mm. kirjoittajan kuvatessa unien suhdetta aaveisiin ja henkiin. Etenkin naisten ajateltiin olevan hyvin herkkiä aaveiden vaikutuksille aaveiden pyrkiessä heihin unissa. Saman tyyppistä teemaa jatkaa myös 1200-luvulta peräisin oleva Qí Zhòngfǔn 齊仲甫 kirjoittama naistenvaivoja käsittelevä Nǚkē Bǎiwèn 女科百問.

Unimaailman merkitys ei ollut tuntematon ajatus lääkärien oman henkisen kehityksen kannalta. Wáng dàoyuān 王道淵 kokosi vuonna 1392(Schipper & Verellen, 2004) kuuluisan teoksen Huán zhēn jí 還真集, josta löytyy myös 1200-luvulta peräisin oleva Bái Yùchánin 白玉蟾 kirjoittama uniopin kappale (Taolainen kaanon, DZ1074). Lyhyt, vain muutaman sadan merkin mittainen unioppi käy läpi unien muuntumista kultivoinnin edistyessä ja kuinka aistien orjuudesta vapautuessaan unitila muuntuu erilaiseksi tietoisuudeksi.

Taolaisessa perinteessä unia käytettiin osana mietiskelyharjoitusta ja mietiskelystä tehtiin selkounien (lucid dream) avulla osa jatkuvaa kultivointiharjoitetta. Tätä sanottiin menemiseksi ”elämän ja kuoleman juuren tuolle puolen”. Taolaisten lääkärien mielestä tämä erilaisten henkisten kehitysvaiheiden unikuvien tai unien laadun muuttuminen on myös tärkeää huomioida hoitoa tai harjoitusta tehtäessä. Useat mietiskelyharjoitukset saavat energian kohoamaan helpommin ylöspäin, jolloin unet lentämisestä yleistyvät, samoin kuin selkounien määrä. Kultivoinnin yhteydessä niitä ei kuitenkaan saa pyrkiä hajottavin tekniikoin poistamaan, vaan meditaatioharjoitusta pitää keskittää silloin enemmän qìhàihin eli alavatsaan.

Nèijīngin sairauksiin keskittyvän luonteen vuoksi se ei ole kovinkaan hyvä lähde tarkasteltaessa terveen ihmisen unimaailman ilmiöitä. Yleisemmällä tasolla Sùwènissä unien nähdään olevan Húnien työtä. Taolaisissa teoksissa esitetyt sirpaleiset kuvaukset syventävät lääketieteellistä lähestymistapaa edelleen tarkastelemalla ihmisen kolmen húnin luonnetta ja niiden suhdetta seitsemän pòn vaikutuksiin eli kuinka erilaiset inhimilliset ja eläimelliset vietit ja tunteet värittävät unia. Unien tietoisuuden laadun ja unissa esiintyvien ilmiöiden nähdään olevan sidoksissa juuri húnien toimintaan ja niiden ”vastaparin” pòiden kirkastumisen asteeseen.

Suuri osa klassikoissa esitetyistä arkkityyppisistä unikuvista kuten pakeneminen, pelko, viha, taistelu, hukkuminen, tippuminen ja lentäminen ovat yhä yleisiä ihmisten unien teemoja, vaikka maailma ympärillämme on muuttunut. Useat ihmiset näkevät mm. unia tulesta tai tulipalosta kuumeen aikana.

Huángdì Nèijīng esittää rajoittuneen määrän valmiita unikuvia, mutta muualla teoksessa esiintyviä yhteyksiä ilmiöiden, tunteiden ja eri elinten tilan välillä on mahdollista soveltaa useiden erilaisten unikuvien analysointiin. Teoksen lähtökohta tarkastella unien sisältöä mahdollisesti elimellisistä ja kehomieleen liittyvistä syistä johtuvina, voi tarjota akupunktiohoitajalle mahdollisuuden lähestyä esimerkiksi painajaisia ja mielenterveyshäiriöiden yhteydessä ilmeneviä pakkoajatuksia ja mielikuvia erilaisesta lähtökohdasta.

Vaikka nykyään akupunktioklinikoilla tarkastellaan hyvin harvoin uniteemoja, akupunktiota käytetään paljon erilaisissa unettomuuden muodoissa sekä muiden unihäiriöiden hoidossa. Lääketieteellistä akupunktiotutkimusta uneen ja psyykkisiin ongelmiin liittyen voi tarkastella sivuston tutkimusosiosta.

 

Lähteet:
Raphals, Lisa. Divination and Medicine in China and Greece: A Comparative Perspective on the Baoshan Illness Divinations, EASTM 24, 2005, sivut 78-103
Schipper, Kristofer ja Verellen, Franciscus (toim.). The Taoist Canon – A Historical Companion to the Daozang – vol 3. The University of Chicago Press, Chicago & London, 2004, ISBN: 978-0226738178
Struve, Lynn A. The Dreaming Mind and the End of the Ming World. University of Hawai’i Press, 2019. https://doi.org/10.2307/j.ctv7r437c.
Taolainen kaanon, DZ1074. Zhèng tǒng dào zàng Huán zhēn jí Juǎn zhōng Méng shuō《正統道藏 還真集卷中 夢說》