Tyrni tunnetaan kiinalaisessa lääketieteessä nimellä shājí 沙棘 tai cùliǔguǒ 醋柳果. Jälkimmäisen nimen alla myydään yleensä kuivattuja tyrninmarjoja. Kiinassa kasvavat tyrnilajikkeet viihtyvät pääasiassa korkealla meren pinnasta ja niitä on käytetty ravintona ja lääkinnällisenä ruokana pitkään. Lääkinnällisessä käytössä tyrnistä käytetään lehtiä, oksia, öljyä sekä marjoja. Varhaisin kirjallinen maininta lääketieteellisissä klassikoista löytyy 700-luvulla kirjoitetusta teoksesta Sìbù yīdiǎn 四部醫典, joka on hyvin tunnettu tiibetiläisen lääketieteen teos. Nykyään tyrnin merkitys on vain kasvanut, sillä sitä viljellään ihmisten terveydenhoidon lisäksi myös ympäristön hoidollisista syistä.
Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä tyrni nähdään tärkeänä limakalvojen, ruuansulatuksen ja verenkiertoelimistön hoitajana. Tyrnillä on hoidettu erilaisia, usein kroonistuneita suolistovaivoja, vatsanturvotusta, ummetusta, ripulia ja kehon nestetasapainoa. Tyrnillä on nähty olevan vaikutusta ympäri kehoa ilmenevissä kolotuksissa ja nivelvaivoissa. Tyrnin nähdään hoitavan myös hengitystiehyitä, minkä vuoksi sitä on usein suositeltu hoitamaan limaisuutta, hengitysvaikeuksia, flunssaa ja astmaattista hengitystä sekä limakalvojen haavaumia.