Kiinalaisessa lääketieteessä on historiallisesti käytetty kiinankanelia, joka Kiinassa tunnetaan nimellä ròuguì. Kanelia on käytetty rohdoksena sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keltaiseen Keisariin liitetyissä kiinalaisen lääketieteen klassikoissa kuvataan kylmettymän hoitoa salvalla, joka on tehty keittämällä kanelia hevosenrasvassa. Kanelista tehtyä rasvaa suositeltiin myös kylmästä ja vedosta alkaneen kasvohalvauksen hoitoon. Yhä nykyään kanelia on useissa lihas- ja nivelkipuja sekä puutuneisuutta lievittävissä voiteissa.
Perinteen mukaan kaneli vahvistaa tulta ja tukee yangia. Vaikka tuli ja kuumuus nähdään tyypillisesti ilmiönä, joka liittyy mm. tulehduksiin, kanelin kuvattiin kuitenkin johdattavan tuli takaisin alkuperäänsä. Tällä ilmauksella tarkoitettiin, että se vähentää tulehdustekijöitä ja tasapainottaa immuniteetin toimintaa. Kanelin sanottiin poistavan myös kylmää lihaksista, meridiaaneista sekä ruuansulatuksesta. Kanelin nähdään lämmittävän heikkoa pernaa, haimaa ja munuaisia. Näin se nähtiin vahvistavan etenkin ruuansulatusta ja yleistä aineenvaihduntaa.