itsehoito klassikot ravinto yrtit

Kaneli kiinalaisessa lääketieteessä

Mikael Ikivesi

Kiinalaisessa lääketieteessä on historiallisesti käytetty kiinankanelia, joka Kiinassa tunnetaan nimellä ròuguì. Kanelia on käytetty rohdoksena sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keltaiseen Keisariin liitetyissä kiinalaisen lääketieteen klassikoissa kuvataan kylmettymän hoitoa salvalla, joka on tehty keittämällä kanelia hevosenrasvassa. Kanelista tehtyä rasvaa suositeltiin myös kylmästä ja vedosta alkaneen kasvohalvauksen hoitoon. Yhä nykyään kanelia on useissa lihas- ja nivelkipuja sekä puutuneisuutta lievittävissä voiteissa.

Perinteen mukaan kaneli vahvistaa tulta ja tukee yangia. Vaikka tuli ja kuumuus nähdään tyypillisesti ilmiönä, joka liittyy mm. tulehduksiin, kanelin kuvattiin kuitenkin johdattavan tuli takaisin alkuperäänsä. Tällä ilmauksella tarkoitettiin, että se vähentää tulehdustekijöitä ja tasapainottaa immuniteetin toimintaa. Kanelin sanottiin poistavan myös kylmää lihaksista, meridiaaneista sekä ruuansulatuksesta. Kanelin nähdään lämmittävän heikkoa pernaa, haimaa ja munuaisia. Näin se nähtiin vahvistavan etenkin ruuansulatusta ja yleistä aineenvaihduntaa.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Kardemummat kiinalaisessa lääketieteessä

Mikael Ikivesi

Kardemummat kuuluvat inkiväärikasveihin ja useita kardemummalajeja on Aasiassa käytetty lääke- ja ruokakäytössä. Kiinassa kasvavia lajikkeita on noin 30 ja koko
Aasiasta ja Australiasta lajeja löytyy yli 150. Intialaisessa ruokakulttuurissa ne ovat yksi käytetyimmistä mausteista.

Lääkinnällisessä käytössä kardemumma lisätään keitoksiin loppuvaiheessa tai teenä nautittaessa kardemummaa keitetään miedolla lämmöllä korkeintaan muutamia minuutteja, sillä sen haihtuvat öljyt tuhoutuvat pitkitetyssä keittämisessä, jolloin se menettää lääkinnälliset vaikutuksena.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Inkivääri kiinalaisessa lääketieteessä

Mikael Ikivesi

Inkivääri on yleinen mauste, jota voidaan käyttää tehokkaasti myös lääkinnällisenä rohdoksena. Perinteisesti sitä on käytetty hoitokeinona useisiin ruuansulatuksen häiriöihin, yskään, kipuun ja tavanomaisiin aineenvaihdunnan ongelmiin.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan inkiväärillä on voimakas vaikutus mahalaukun, keuhkojen ja perna-haiman kanaviin. Tuoreen inkiväärin luonne on lämmin ja kuivattu inkivääri on ominaisuuksiltaan kuumempaa. Inkiväärissä on voimakkaan polttavan pistävä ja mausteinen maku. Inkiväärin sanotaan poistavan tuuli-kylmää (=flunssia), lämmittävän mahalaukkua ja pernaa, lopettavan pahoinvoinnin, hoitavan vatsakipuja, poistavan kosteutta ja liikuttavan qitä.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Veripeippi eli perilla

Mikael Ikivesi

Veripeippi eli perilla (Perilla frutescens) on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kasvi, jota käytetään Itä-Aasian alueella teenä ja mausteena. Osa perillateen käyttäjistä kokee sen vähentävän allergiaan liittyvää nuhaisuutta, limakalvojen turvotusta, silmien kutinaa ja väsynyttä oloa.

Kiinassa kasvi tunnetaan nimellä zǐsūyè 紫苏葉 ja sitä on pidetty terveyttä edistävänä ja mm. vatsavaivoja, limaisuutta ja yskää hoitavana. Sūn Sīmiǎo 孫思邈 (581 – 682) kirjoitti pääteoksessaan Tuhannen kultakolikon arvoisissa ohjeissa (Qiānjīn Yàofāng 千金要方), ruokavaliota käsittelevässä osiossaan, perillan olevan hivenen kitkerä maultaan, hivenen lämmin energialtaan, laskevan qitä ja poistavan kylmyyttä keskustasta.

Jatka lukemista
 
akatemian jatkokoulutus jatkokoulutus peruskoulutus ravinto

Ravintokurssi 22-24.4.2022

Mikael Ikivesi

Foundations of Chinese Nutrition – The 5th Element -kurssi. Ravinto-opista Kiinalaisen lääketieteen Akatemialla luennoi tohtori Gil Barzilay. Gil Barzilay on kiinalaisen lääketieteen harjoittaja ja kouluttaja, joka käyttää ravinnolla hoitamista työssään Tel Avivin johtavalla CAM-klinikalla. Lisäksi hän opettaa alan tieteellistä tutkimusta Broshim Collegessa sekä ohjaa valmistuvia oppilaita heidän tieteellisen tutkimuksen projekteissa. Koulutus kuuluu Akatemian opiskelijoiden peruskoulutusohjelmaan, …

Jatka lukemista
 
historia klassikot ravinto

Muinaisia ajatuksia raskausajan ravinnosta ja elintavoista

Mikael Ikivesi

Kiinalaisessa lääketieteessä raskaana oloon on kiinnitetty erityistä huomiota. Jo kaikkein varhaisimmat ravintoon liittyvät teokset käsittelevät hedelmällisyyttä edistäviä ruokaohjeita sekä raskausaikaan liittyvää ruokavaliota ja elämäntapoja. Tärkeäksi nähtiin kehon tuntemuksien seuraamisen ja liiallisen itsensä uuvuttamisen välttämisen.

Oheiset ohjeet ovat alunperin teoksesta Tāichǎn shū 胎產書, joka löytyy 1970-luvun alkupuolella tehdystä Läntisen Han dynastian aikaisesta (206 eaa. – 9 jaa.) Mǎwángduīn 馬王堆 hautalöydöksestä. Ohjeet ovat kuitenkin olleet tunnettuja myös hautalöydöksen ulkopuolella läpi vuosituhansien. Matkan varrella mukaan on lisätty myös tarkennuksia, kuten moxaamiseen ja neulomiseen liittyviä kieltoja. Arvostetuin versio, jossa on mukana myös kuvia eri kuukausien aikana vaikuttavista kanavista ja kanavien varsilta kohtuu lähtevistä haaroista, löytyy Japanissa säilyneestä teoksesta nimeltä Ishinpō (医心方 literoidaan muotoon ishinpō tai ishinhō). Ishinpō on kirjoitettu 900-luvulla ja se sisältää kiinalaisen lääketieteen merkkiteoksia. Siinä on säilynyt myös katkelmia Kiinasta kadonneista teoksista, joista Kiinassa on säilynyt vain lyhyitä lainauksia tai viitteitä.

Jatka lukemista
akatemia akatemian jatkokoulutus ammatilaiset ravinto

Ravintokurssi 10-12.4.2020

Mikael Ikivesi

Kiinalaisen Lääketieteen Akatemia järjestää kolmepäiväisen kurssin ravinnolla hoitamisesta 10-12.4.2020. Kurssipäivien aikataulu on klo 9:00 – 18:00. Kurssilla on tilaa 10 ihmiselle. Kurssi pidetään Eiran sairaalassa, Helsingissä.

Ravinto-opista tulee Kiinalaisen lääketieteen Akatemialle luennoimaan tohtori Gil Barzilay. Gil Barzilay on kiinalaisen lääketieteen harjoittaja, joka käyttää myös ravinnolla hoitamista työssään Tel Avivin johtavalla CAM-klinikalla. Lisäksi hän opettaa alan tieteellistä tutkimusta Broshim Collegessa sekä ohjaa valmistuvia oppilaita heidän tieteellisen tutkimuksen projekteissaan.

Jatka lukemista
 
itsehoito ravinto yrtit

Tyrni

Mikael Ikivesi

Tyrni tunnetaan kiinalaisessa lääketieteessä nimellä shājí 沙棘 tai cùliǔguǒ 醋柳果. Jälkimmäisen nimen alla myydään yleensä kuivattuja tyrninmarjoja. Kiinassa kasvavat tyrnilajikkeet viihtyvät pääasiassa korkealla meren pinnasta ja niitä on käytetty ravintona ja lääkinnällisenä ruokana pitkään. Lääkinnällisessä käytössä tyrnistä käytetään lehtiä, oksia, öljyä sekä marjoja. Varhaisin kirjallinen maininta lääketieteellisissä klassikoista löytyy 700-luvulla kirjoitetusta teoksesta Sìbù yīdiǎn 四部醫典, joka on hyvin tunnettu tiibetiläisen lääketieteen teos. Nykyään tyrnin merkitys on vain kasvanut, sillä sitä viljellään ihmisten terveydenhoidon lisäksi myös ympäristön hoidollisista syistä.

Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä tyrni nähdään tärkeänä limakalvojen, ruuansulatuksen ja verenkiertoelimistön hoitajana. Tyrnillä on hoidettu erilaisia, usein kroonistuneita suolistovaivoja, vatsanturvotusta, ummetusta, ripulia ja kehon nestetasapainoa. Tyrnillä on nähty olevan vaikutusta ympäri kehoa ilmenevissä kolotuksissa ja nivelvaivoissa. Tyrnin nähdään hoitavan myös hengitystiehyitä, minkä vuoksi sitä on usein suositeltu hoitamaan limaisuutta, hengitysvaikeuksia, flunssaa ja astmaattista hengitystä sekä limakalvojen haavaumia.

Jatka lukemista
 
itsehoito klassikot ravinto yrtit

Ravinto: Lootus

Mikael Ikivesi

Lootuksen kaikkia osia käytetään kiinalaisen lääketieteen yrttilääkinnässä ja ravintoterapiassa. Kasvin jokaisella osalla nähdään olevan terveydellisiä vaikutuksia. Lootus tunnetaan Kiinassa nimillä lián 蓮 ja hé 荷. Lootuksen siemenet esimerkiksi ovat terveysvaikutustensa vuoksi arvostettua ruokaa ja niitä käytetään runsaasti etenkin jälkiruuissa sekä erilaisissa terveyttä edistävissä puuroissa.

Lootuksen sanotaan ravitsevan sydäntä ja aivoja. Sen nähdään rauhoittavan tehokkaasti stressaantunutta mieltä, mutta vaikutus mielletään enemmän selkeyttäväksi ja kognitiivisia toimintoja vahvistavaksi kuin rauhoittavan lääkkeen kaltaiseksi. Aivoja ja mieltä ravitsevan ominaisuutensa vuoksi lootuksen siemeniä onkin pidetty hyvin tärkeänä ikäihmisten mielenkirkkauden säilyttämisessä. Niiden nähdään myös vahvistavan muistia ja estävän mielen harhailua ja muistisairauksien kehittymistä.

Jatka lukemista