integraatio potilasturvallisuus tutkimus Yleinen by mikaeliki

Akupunktio syövän tukihoitona

Mikael Ikivesi

Akupunktiota käytetään lääketieteellisten syöpähoitojen tukena ympäri maailmaa ja lisää tutkimusta tehdään jatkuvasti. Akupunktiota ei käytetä syövän hoitamiseen, vaan hoito keskittyy syöpähoitojen sivuvaikutusten lievittämiseen. Nykyään akupunktiota tutkitaan kuitenkin myös mahdollisena tehostavana tekijänä lääkkeellisille syöpähoidoille.

Akupunktiosta löytyy satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia sekä systemaattisia tutkimuskatsauksia mm. uupumuksesta, unettomuudesta, maha-suolikanavan oireista, turvotuksista, kivusta, suunkuivuudesta, ahdistuksesta ja masennuksesta. Tarkastelen artikkelissa immunologiaan liittyviä muutoksia Wang N. et al. (2023) ja Li S. et al. (2022) tutkimusryhmien artikkelien pohjalta sekä akupunktion vaikutusta syöpähoitojen sivuvaikutuksiin systemaattisten tutkimuskatsausten perusteella.

Jatka lukemista
 
akatemia integraatio klinikka peruskoulutus potilasturvallisuus by mikaeliki

Kliinisen harjoittelun merkityksestä akupunktiokoulutuksessa

Mikael Ikivesi

EU-maissa kliininen harjoittelu on yleisesti pakollinen osa terveysalojen opintoja (Direktiivi 2005/36/EY) ja sen merkitystä oppimiselle ja potilasturvallisuudelle on vaikea kiistää. Kiinalaisen lääketieteen kansainväliset koulutusvaatimukset määrittävät pohjakoulutusvaatimukset myös kliinisen harjoittelun suhteen. Kiinalaisen lääketieteen eurooppalaisen kattojärjestön koulutusvaatimuksissa ohjatun kliinisen harjoittelun minimimäärä on 400 opetustuntia ja itsenäisen harjoittelun vähintään 800 tuntia (ETCMA, 2014). Maailman terveysjärjestön koulutuskriteereissä ohjatun kliinisen harjoittelun vähimmäismäärä on 500 opetustuntia (WHO, 1999).

Kliinisen harjoittelun tavoite on kehittää opiskelijan käytännön taitoja. Samalla tavalla kuin muiden terveysalojen koulutuksissa, akupunktiokoulutuksessa kliinisen harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia yhdistämään teoria käytäntöön turvallisessa ympäristössä, erottelemaan kliinisesti oleelliset tiedot, tarkastelemaan osaamistaan ja hoitotyötään kriittisesti sekä kehittämään vastuullista ja potilaslähtöistä päätöksentekoa.

Jatka lukemista
 
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus tutkimus by mikaeliki

Viivästyttääkö akupunktiohoito lääketieteellistä hoitoa?

Mikael Ikivesi

Akupunktion turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, joiden perusteella akupunktio voidaan arvioida olevan turvallinen hoitomuoto. Tutkimukset eivät kuitenkaan huomioi mahdollista lääketieteellisen hoidon viivästymistä vakavien sairauksien, kuten syövän suhteen. Mitä jos akupunktiohoitaja ei esimerkiksi tunnista syöpää? Voiko akupunktiolla peittää syöpäpotilaan oireita ja siten hidastaa asiakkaan pääsyä lääketieteellisesti oikeanlaiseen hoitoon?

Oheinen teksti on suomenkielinen tiivistelmä artikkelista: Can use of acupuncture delay proper medical treatment?

Alkuperäinen artikkeli lähestyy asiaa potilastapauksella, jossa akupunktiohoitaja hoitaa vanhan asiakkaansa uupumusta. Työterveyslääkäri ei ollut löytänyt asiakkaan tilasta mitään hälyttävää. Akupunktio ei kuitenkaan vaikuttanut asiakkaaseen toivotulla tavalla ja pian sen jälkeen asiakkaan käydessä flunssan vuoksi lääkärissä, keuhkokuvista paljastui uupumuksen syyksi syöpä.

Jatka lukemista
 
ammatilaiset integraatio potilasturvallisuus by mikaeliki

Kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion koulutuskriteerit

Mikael Ikivesi

Ensimmäiset akupunktiota koskevat kansainväliset koulutuskriteerit luotiin Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta, yhdessä eri maiden organisaatioiden kanssa vuonna 1996. Kriteerit julkaistiin 1999 ja ne määrittävät akupunktioon liittyvän minimikoulutuksen, jolla voidaan taata potilaille turvallinen ja tehokas hoito.

WHO:n ensimmäisiä koulutuskriteereitä suunniteltaessa otettiin huomioon pyrkimys integroida akupunktiota soveltuvin osin eri maiden terveydenhuoltoon tieteellisen tutkimuksen perusteella. Samalla tavalla myös muiden perinteisten ja täydentävien hoitojen tutkiminen ja integraatio on ollut osana WHO:n strategiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on taata kaikille kustannustehokasta hoitoa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Perinnehoitojen integroiminen nähtiin mahdolliseksi vain selkeiden koulutuskriteerien ja ammattien määrittämisen kautta. Sen vuoksi WHO julkaisi minimikoulutuskriteerit myös muille täydentäville hoidoille, kuten osteopatialle, kiropraktiikalle, kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvalle tuina-hieronnalle, thaimaalaiselle nuad thai -hieronnalle ja intialaiselle lääketieteelle eli ayurvedalle.

Kiinalaisen lääketieteen suhteen Euroopan alueella on kuitenkin nykyään käytössä Euroopan kattojärjestön, ETCMA:n (European Traditional Chinese Medicine Association) luoma koulutuskriteeristö, joka astui voimaan vuonna 2013. Kriteeristö kehitettiin WHO:n työn pohjalta ja muutoksilla pyrittiin siihen, että uudistettu kriteeristö vastaa paremmin eurooppalaisia koulutusstandardeja.

Jatka lukemista