Tuuli kiinalaisessa lääketieteessä
Tuuli on yksi kiinalaisen lääketieteen usein mainitsemista taudinaiheuttajista. Tuulella ei kuitenkaan aina tarkoiteta tuulta tai vetoa sääilmiönä, vaan kyseessä on paljon laajakirjoisempi käsite. Tuuli-sairauksien kategoriaan liittyvät moninaiset oirekuvat tulevat hyvin esille mm. Keltaisen keisarin klassikon 42. luvusta.
Kiinalaisessa lääketieteessä puhutaan yleisesti sisäisestä ja ulkoisesta tuulesta. Sisäisellä tuulella tarkoitetaan tiettyjä sairauden oirekuvia, jotka syntyvät kehon omien toimintojen epätasapainosta sekä mm. aliravitsemuksesta. Ulkoisella tuulella puolestaan tarkoitetaan ihmisestä itsestään riippumatonta sairautta aiheuttavaa tekijää, joka tunkeutuu kehoon ulkoapäin. Käsitykset ulkoisen tuulen luonteesta ovat vaihdelleet vuosituhansien varrella. Nykyään ulkoisella tuulella tarkoitetaan yleisimmin tartuntatauteja ja tuuli-sairaudet ovatkin lähinnä kategoria tietyille sairaustyypeille.
Varhaisimmat tuuleen liittyvät termit liittyvät elinvoimaa varastaviin tuuliin tai henkiin. Käsitys oli vallalla lähinnä Shang-dynastian aikana (1600–1100 eaa.). Käsitys liittyi varhaiseen shamanistiseen ajatteluun, joka vaikutti kiinalaisen lääketieteen kehityksen alkuvaiheisiin ja jäi elämään klassisen kirjallisuuden kielikuviin mm. varastuulen nimellä. Klassisessa kirjallisuudessa sillä ei kuitenkaan tarkoiteta niinkään henkiä, vaan yleisesti itsensä altistamista luonnon voimille.
Han-dynastian aikana (206 eaa. – 220 jaa.) tuuli muodostui yhdeksi tärkeimmistä sairauden aiheuttajista kylmän kanssa. Han-kaudelle tultaessa tuulella tarkoitettiin pääasiassa itsensä kylmettämistä ja sitä kautta syntyviä vaeltelevia kipuja sekä sahaavia kuumetiloja. Esimerkiksi Sùwènissa malaria laskettiin kuuluvan tuulen aiheuttamiin sairauksiin. Myös useimmat iholla esiintyneet tulehdukset liitettiin tuuleen, poikkeuksena hyönteisten pistot ja käärmeen puremat, jotka usein liitettiin tuleen. Malarian suhdetta hyttysten levittämään loiseen ei vielä tunnettu.
Nykyään ulkoisella tuulella tarkoitetaan pääasiassa tarttuvia infektiotauteja. Tämä ajatus kehittyi vallitsevaksi oppisuunnaksi kuumien sairauksien koulukunnan myötä 1500-luvulla. Kuumien sairauksien koulukuntana tunnettu suuntaus tarkkaili aiemmin kylmään liitettyjen sairauksien seurauksena syntyviä kuumetiloja ja loi teorian mm. kuumasta tuulesta ja sen etenemisestä neljän tason mukaisesti. Vaikka ”tuulimaisiin” infektioihin liittyvää oppia tarkasteltiin jo Huángdì Nèijīng Sùwèn teoksessa Han-kauden alussa, infektioiden eteneminen ymmärrys ja hoitometodit kehittyivät kunnolla vasta 1600- ja 1700 luvuilla juuri ”tuulta poistavien yrttien” tarkastelun myötä. Useat tuulta poistavat lääkeyrtit ovat myös voimakkaasti tulehdusta poistavia tai antibioottisia.
Oheinen Keltaisen keisarin ja Qíbón välinen keskustelu Sùwènin 42. luvussa antaa kuvan, millaisia sairauksien kategorioita tuulen alle liitettiin Han-dynastian alussa. Osassa selkeästi puhutaan fyysisestä tuulesta ja vedosta, kun taas osassa erilaisista infektioista. Oheisen kappaleen lisäksi, mm. teoksen 35. luku käsittelee malarian kehitystä ja kuumeen sahaamista tuuli-sairautena.
黃帝問曰風之傷人也或為寒熱或為熱中或為寒中或為癘風或為偏枯或為風也其病各異其名不同或內至五臟六腑不知其解願聞其說
Keltainen keisari kysyy:
Tuulen vahingoittaessa ihmistä voi esiintyä kylmää & kuumaa.
Voi olla kuumuutta keskustassa
Voi olla kylmyyttä keskustassa
Voi olla paiseista tuulta1
Voi olla toispuoleista kulumista2
Voi olla [muu] tuuli-sairaus
Näistä sairauksista kaikki ovat erilaisia
Niiden nimet eivät ole samankaltaisia
[Tuuli-sairaudet] voivat sisälle saavuttuaan [mennä] viiteen zàngiin ja kuuteen fǔhun3
En ymmärrä niiden eroja ja tahtoisin kuulla näiden selityksen?
1. Tuuli voi tehdä paiseita ja avanteita päästyään syvälle.
2. Toispuoleiseen kulumiseen liittyy usein toispuoleinen hikoilu
3. Viisi zàngia ja kuusi fǔta tarkoittavat yhdessä sisäelimiä.
岐伯對曰風氣藏在皮膚之間內不得通外不得泄風者善行而數變腠理開則洒然寒閉則熱而悶其寒也則衰食飲其熱也則消肌肉故使人怢栗而不能食名曰寒熱
Qíbó vastaa:
Tuulen qì piiloutuu ihon ja lihan väliin
Sisäinen ei voi avautua
Ulkoinen ei voi hikoilla
Tuuli on taitava liikkumaan ja jatkuvasti muuttuva
Còulǐn4 aukinaisuudesta seuraa hikoilu
Mutta vilunväreet sulkevat [Còulǐn]
[Josta] seuraa kuumuus ja tukkoisuus
Tämän [tuulen] ollessa myös kylmä seuraa vähenevä ruoan ja juoman [tarve]
Tämän [tuulen] ollessa myös kuuma seuraa kuluminen lihaksissa ja lihassa
Tästä johtuvaa ihmisen vapinaa ja kyvyttömyyttä syödä nimitetään kylmä-kuumaksi5
4. Còulǐ tarkoittaa kehossa lihasten ja ihon pinnan välisiä kudoksia, sekä ihohuokosia
5. Hánrè tarkoittaa sananmukaisesti kylmää ja kuumaa. Termi käännetään kuitenkin usein kuumeisuudeksi, jossa on kylmän pelkoa ja välttelyä.
風氣與陽明入胃循脈而上至目內眥其人肥則風氣不得外泄則為熱中而目黃人瘦則外泄而寒則為寒中而泣出風氣與太陽俱入行諸脈俞散於分肉之間與衛氣相干其道不利故使肌肉憤昔而有瘍衛氣有所凝而不行故其肉有不仁也癘者有榮氣熱腑其氣不清故使其鼻柱壞而色敗皮膚瘍潰風寒客於脈而不去名曰癘風或名曰寒熱
Tuulen qì päästessään Yángmíng-kanavaa myöten, se kulkee sisään mahalaukkuun
Seuraten kanavaa se nousee saapuen silmän sisäkulmaan
Ihmisen ollessa lihava seuraa tuulen qìn kyvyttömyys vuotaa ulos
Tästä seurauksena on kuumuutta keskustassa ja silmien keltaisuutta
Ihmisen ollessa laiha seuraa ulos vuotaminen ja kylmyys
Tästä seurauksena on kylmyyttä keskustassa ja silmät vuotavat
Tuulen qì päästessään Tàiyáng-kanavaan kunnolla sisään, se kulkeutuu kaikkiin kanavan shū-pisteisiin
Leviten lihojen6 väliin saaden molemmat wèiqìn7 [ja lihakset] kuivumaan
Eivätkä [wèiqìn] reitit [silloin voi] toimia
Tästä seurauksena liha ja lihakset ovat raivoisat iltaisin ja [iholla voi] olla haavaumia8
Wèiqì on siellä jähmettynyt ja ei [voi] liikkua
Siksi tällainen liha on ilman tuntoa
Paiseet johtuvat róngqìn9[yhdistymisestä] kuumuuteen fǔ-elimissä
Niiden qì ei ole puhdas, siksi levitessään [se aiheuttaa] nenän varren pilaantumisen
Ja värin10 tuhoutumisen
Iho on haavainen ja hajoava
[Tälläistä] tuuli-kylmän olemista vieraana kanavissa ilman poistumista kutsutaan paise-tuuleksi
Sitä joskus myös kutsutaan kylmä-kuumaksi
6. Liha tarkoittaa myös lihaksia. Lihojen välit tarkoittavat myös jänteisiä alueita, joissa useat lihakset kiinnittyvät luuhun, esimerkiksi raajojen nivelissä.
7. Wèiqì tarkoittaa puolustavaa energiaa tai immuniteettia.
8. Yáng voi tarkoittaa haavaumia ja märkähaavoja. Se tarkoittaa myös punertavia, hilseileviä ihottumia, jotka helposti tulehtuvat.
9. Róngqì tai usein yíngqì tarkoittaa ravitsevaa qìtä.
10. Sè tarkoittaa myös ulkonäköä ja joissakin yhteyksissä kehoa tai materiaalista olemusta.
以春甲乙傷於風者為肝風
以夏丙丁傷於風者為心風
以季夏戊己傷於邪者為脾風
以秋庚辛中於邪者為肺風
以冬壬癸中於邪者為腎風
風中五臟六腑之俞亦為臟腑之風各入其門戶所中則為偏風
風氣循風府而上則為腦風
風入系頭則為目風眼寒
飲酒中風則為漏風
入房汗出中風則為內風
新沐中風則為首風
久風入中則為腸風飧泄
外在腠理則為泄風
故風者百病之長也
至其變化乃為他病也無常方然致有風氣也
Keväällä jiǎ- ja yǐ-runkojen aikana vahingoittava tuuli on maksa-tuuli
Kesällä bǐng- ja dīng-runkojen aikana vahingoittava tuuli on sydän-tuuli
Myöhäiskesällä wù- ja jǐ-runkojen aikana vahingoittava epänormaalius on perna-tuuli
Syksyllä gēng- ja xīn-runkojen aikana iskevä vääryys on keuhko-tuuli
Talvella rén- ja guǐ-runkojen aikana iskevä vääryys on munuais-tuuli
Tuulen iskiessä viiden Zàngin ja kuuden Fǔn shū-pisteistä on Zàngfǔ-tuuli
Yksitellen mennen näistä ovista ja eteisistä iskeäkseen
Tästä seuraava [tila] on toispuoleinen-tuuli
Tuulen qìn kulkiessa Tuulen kartanoon (Du 16) ja nousten [päähän] seuraa aivo-tuuli
Tuulen astuessa sisään päästä seuraa silmä-tuuli ja silmien kylmyys
Humaltuneeseen iskeytyvästä tuulesta seuraa vuodattava tuuli
Seksin aikana hikoilevaan iskeytyvästä tuulesta seuraa sisäinen tuuli
Juuri kylpeneeseen iskeytyvästä tuulesta seuraa pään tuuli
Pitkäaikaisesta tuulen pääsemisestä sisälle seuraa suoliston-tuuli ja ripuli
[Tuulen ollessa] ulkoisissa còulǐ-kudoksissa seuraa vuotava-tuuli
Siksi tuuli on satojen sairauksien kehittäjä
Saavuttuaan se transformoituu ja muuntuu ollen näin toinen sairaus
Ei kestävät säännönmukaisuudet [sairaudessa paljastavat siinä] varmasti olevan tuulen qìtä
帝曰五臟風之形狀不同者何願聞其診及其病能
岐伯曰肺風之狀多汗惡風色皏然白時咳短氣晝日則差暮則甚診在眉上其色白
心風之狀多汗惡風焦絕善怒嚇赤色病甚則言不可快診在口其色赤
肝風之狀多汗惡風善悲色微蒼噎乾善怒時憎女子診在目下其色青
脾風之狀多汗惡風身體怠墮四支不欲動色薄微黃不嗜食診在鼻上其色黃
腎風之狀多汗惡風面龐然浮腫脊痛不能正立其色炱隱曲不利診在肌上其色黑
胃風之狀頸多汗惡風食飲不下膈塞不通腹善脹失衣則昔脹食寒則泄診形瘦而腹大
首風之狀頭面多汗惡風當先風一日則病甚頭痛不可以出內至其風日則病少愈
漏風之狀或多汗常不可單衣食則汗出甚則身汗喘息惡風衣常濡口乾善渴不能勞事
泄風之狀多汗汗出泄衣上口中乾上漬其風不能勞事身體盡痛則寒
帝曰善
Keltainen keisari kysyy:
Viiden Zàngin tuulien ilmeneminen ja tilat eivät ole samanlaisia, miksi?
Haluaisin kuulla niiden diagnosoinnista ja niiden sairauksien mahdollisuuksista [ilmetä]
Qíbó vastaa:
Keuhko-tuulen tilassa on runsasta hikoilua ja inhoa tuulta kohtaan
[Kasvojen] väri on [silloin] todella valkoinen
Vaihtelevat yskä ja hengitysvaikeudet ollen päivällä vähäisempinä ja tullen auringon laskiessa pahemmiksi
[Varmistuaksesi] tarkastele kulmakarvojen yläpuolia, niiden väri on valkoinen
Sydän-tuulen tilassa on runsasta hikoilua ja inhoa tuulta kohtaan
[Kolmen] lämmittimen [yhteys] katkeaa ja [ihminen on] helposti vihainen ja pelokas
Punaisuus on [kasvojen] väri
Vakavissa tiloissa puhe ei luista
[Varmistuaksesi] tarkastele suuta [ja huulia], niiden väri on punainen
Maksa-tuulen tilassa on runsasta hikoilua ja inhoa tuulta kohtaan
[Ihminen tulee] helposti surulliseksi
Väri on hivenen tumman sinivihreä
Kurkku on kuiva ja [ihminen on] helposti suuttuva
Tällöin [hän] inhoaa naisia ja lapsia
[Varmistuaksesi] tarkastele silmien aluksia, niiden väri on sinivihreä
Perna-tuulen tilassa on runsasta hikoilua ja inhoa tuulta kohtaan
Olemus ja keho ovat laiskat ja vajoavat
Neljä raajaa eivät halua liikkua
Väri heikkenee ja on hieman keltainen
Eikä [ihminen] halua syödä
[Varmistuaksesi] tarkastele nenän yläpuolelta, sen väri on keltainen
Munuais-tuulen tilassa on runsasta hikoilua ja inhoa tuulta kohtaan
Kasvot ovat todella turpeat, selkä on kipeä, eikä [ihminen] voi seisoa suorana
Väri on [kuin olisi] nokinen
Kätketty käppyrä (=penis) ei toimi
[Varmistuaksesi] tarkastele lihaksia ylhäällä (=poskia), niiden väri on musta
Mahalaukku-tuulen tilassa niska hikoilee runsaasti ja on inhoa tuulta kohtaan
Ruoka ja juoma eivät laskeudu, pallea puristuu, eikä avaudu
Vatsa [on tällöin] helposti turpoava
Ilman vaatteita seuraa enemmän turvotusta
[Ihmisen] syötyä kylmää seuraa ripuli
[Varmistuaksesi] tarkastele laihtumista ja vatsan suuruutta
Pää-tuulen tilassa pää ja kasvot hikoilevat ja on inhoa tuulta kohtaan
Ennen tuulista päivää seuraa vaivan pahentuminen
Pään ollessa kipeä ei voi mennä sisältä ulos
Saapuessaan tämä tuulinen päivä tuo sairauden osittaisen helpotuksen
Hiki-tuulen tilassa voi olla runsasta hikoilua
[Ihminen ei] koskaan voi pitää yksinkertaisia vaatteita
Syömistä seuraa hiki
Vakavassa tapauksessa [koko] olemus hikoilee
On astmaattista hengitystä ja vihaa tuulta kohtaan
[Hikoilua on niin paljon että] vaatteet ovat aina märät
Suu on kuiva ja [ihminen] on helposti janoinen
Eikä [ihminen] voi tehdä töitä
Ripuli-tuulen tilassa on runsasta hikoilua
Hiki tulee vuotaen vaatteisiin yläkehossa
Suussa on kuivuutta [vaikka kehon] yläosa on kuin liotettu
Tämän tuulen [uhri] ei voi tehdä töitä
Olemus ja keho ovat ehtyneet ja kivuliaat
Siitä seuraa kylmyys
Keltainen keisari sanoo: Hienoa.