Vesimeloni – hánguā
Vesimelonin nauttiminen on eräs parhaita keinoja helpottaa kesähelteiden aiheuttamia ongelmia. Kiinalainen lääketiede tuntee vesimelonin (Citrullus lanatus) yleisesti nimillä hánguā (寒瓜) tai xīguā (西瓜). Vesimeloni saapui 900-1000 -lukujen taitteessa Kiinaan ja nykyään Kiina on suurin vesimelonien tuottaja.
Vesimeloni on luonteeltaan kylmä ja maultaan makea. Sen vaikutus kulkeutuu pääasiassa mahalaukun, sydämen ja virtsarakon kanaviin. Se on energiaa alaspäin kuljettava ja makunsa puolesta se kuuluu maahan.
Vesimeloni viilentää kuumuutta, etenkin ns. kesäkuumaa. Se vähentää janon tunnetta ja luo nesteitä. Vesimelonin nähdään myös poistavan kuumuuden höyryttämien nesteiden jälkeensä jättämää limaa ja tuskaisuutta. Etenkin kesän helteiden aiheuttama tuskaisuus ja rauhattomuus liitetään sydämeen, jonka kanavaan vesimelonin viileys kulkeutuu. Vesimelonia suositellaankin kesäisin kuumuuden poistamiseen ja kehon nesteyttämiseen.
Vesimeloni sopii esimerkiksi tilanteissa, joissa kuumuus nousee kehossa ylöspäin ja aiheuttaa päänsärkyjä. Se myös auttaa nukkumaan kesän kuumuudesta huolimatta. Vesimelonia suositellaan myös niukkaan tummaan virtsaan, etenkin jos virtsaaminen on kivuliasta. Se poistaa kuumakosteaa, joka kanavoituu ohutsuolesta virtsarakkoon (tàiyáng-taso).
Munuaisten heikkouteen liittyvissä tilanteissa, joissa keho on voimakkaasti turvonnut, vesimeloni voi pahentaa turvotusta. Vesimelonin sanotaan hivenen ristiriitaisen kuuloisesti nesteiden tuottamisen ohella olevan myös hivenen diureettinen. Sen nähdään pienissä määrissä stimuloivan nesteaineenvaihduntaa ja korvaavan sameita huonosti virtaavia nesteitä kirkkailla ja puhtailla. Vesimelonin kuoresta on tehty myös lääkettä munuaistulehduksen hoitoon.
Perinteisesti sairauksien hoitamisessa on useimmiten käytetty vesimelonin kuorta. Sen nähdään olevan vielä kylmempi sekä voimakkaammin kosteutta poistavaa. Sen vaikutuksen nähdään kohdistuvan voimakkainten pernan, mahalaukun ja virtsarakon kanaviin. Vuosina 1518–1593 elänyt Lǐ Shízhēn 李時珍 mainitsee hyvin kuuluisassa teoksessaan Lääkinnällisten yrttien yleiskokoelma (Běncǎo gāngmù 本草綱目) ainoastaan vesimelonin kuoren. Sen käyttötarkoituksiksi mainitaan aikaisempien lisäksi kurkun ja nielun tulehdukset sekä akuutin noidannuolimaisen selkäkivun hoitaminen. Selkäkivun hoitoon Lǐ Shízhēn ohjeistaa käyttämään varjossa kuivattua ja jauhettua vesimelonin kuorta yhdessä suolan ja alkoholin kanssa. Vesimelonin kuoria käytettäessä pitää kuitenkin nykyään huomioida kasvatuksessa käytetyt myrkyt. Siksi olisi tärkeää käyttää ainoastaan luomuna kasvatettujen melonien kuoria.
Länsimaisen ravinto-opin mukaan vesimelonissa on runsaasti kivennäisiä, kuten natriumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä sekä jonkin verran C-vitamiinia.
Hoidollisesti merkittävä annos vesimelonin hedelmälihaa on 100-500g vaivasta ja syöjän koosta riippuen.