Akupunktio mielletään usein enemmän kivunhoidollisena menetelmänä, mutta akupunktiota voidaan käyttää myös psyykkisten ongelmien hoidossa. Koska monet pitkään jatkuneet mielenterveyden ongelmat ovat haastavia hoidettavia, on myös akupunktion tehoa ja vaikutusmekanismeja alettu tutkia enenevissä määrin. Vakavampien ongelmien, kuten syvän masennuksen, itsetuhoisuuden ja skitsofrenian suhteen akupunktiotutkimuksissa tarkastellaan akupunktiota lisänä tavanomaiseen lääkehoitoon tai terapiaan. Lievempien ongelmien kuten ahdistuneisuuden, traumaperäisen stressioireyhtymän ja tarkkaavaisuushäiriöiden suhteen akupunktiota tutkitaan välillä myös itsenäisenä hoitomuotona tai lisänä esimerkiksi erilaisiin terapioihin tai lääkitykseen.
Useissa tutkimuksissa on havaittu akupunktiolla olevan mielenterveysongelmia lievittävä vaikutus ja samalla akupunktio voi auttaa lääkitysten aiheuttamiin sivuvaikutuksiin. Mielenterveyteen liittyen akupunktiosta on tehty eniten tutkimusta masennuksen hoidosta.
Masennus on yleinen mielenterveyden ongelma ja Suomessa masennus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisessa. Akupunktion käyttöä masennuspotilaiden hoidossa on tutkittu pitkään. Osa tutkimusta tarkastelee esimerkiksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoa pelkällä akupunktiolla, osa taas vakavan masennuksen hoitoa yhdistäen akupunktiota ja lääkehoitoa. Lisäksi akupunktiotutkimuksissa on myös tarkasteltu erilaisia masennuksen muotoja, kuten esimenopaussiin liittyvää masennusta tai esimerkiksi johonkin muuhun sairaustilaan liittyvää masennusta.
Xu M. et al (2022) ryhmän 16 tutkimusta sisältämässä tutkimuskatsauksessa akupunktion lisääminen lääkitykseen lievensi masennusta, vähensi lääkityksen sivuvaikutuksia, paransi elämänlaatua, vähensi tarvetta lääkityksen lisäämiselle ja lisäsi merkittävästi parantuneiden määrää.
Myös Wang Y. et al (2022) ryhmän 21 tutkimuksen katsauksessa tarkasteltiin akupunktion yhdistämistä selektiivisiin serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI) kuuluvan paroksetiinin kanssa verrattuna pelkkään lääkitykseen. Akupunktion lisääminen lisäsi vastetta hoitoon, vähensi masennuksen oireita kontrolliryhmää enemmän sekä vähensi lääkityksen aiheuttamia sivuvaikutuksia.
Vakavan masennuksen hoitoa käsittelevä 71 tutkimuksen katsaus (Zhichao H. et al. 2021) tarkastelee sähköakupunktiota ja perinteistä akupunktiota lääkityksen lisänä. Sähköakupunktion nähtiin olevan lyhyissä hoidoissa tehokkaampi ja perinteisen pidempien jaksojen suhteen. Akupunktion (sähkö/perinteinen) lisääminen lääkitykseen oli tehokkaampaa kuin lääkitys yksinään.
Katsauksien sisältämissä tutkimuksissa hoitotavat, pisteet ja hoitokertojen määrä vaihtelevat. Vakavien masennustilojen hoito usein on hitaampaa ja vaatii useampia käyntejä. Xu G. et al. (2022) tutkimusryhmä tarkasteli 62 tutkimuksen perusteella vakavan masennuksen hoitoa akupunktiolla. Mukana olleissa tutkimuksissa akupunktiota oli tehty 8-60 kertaa. Suurin lasku masennusoireita tarkastelevan HAMD-asteikon perusteella saatiin 36 käynnin tutkimuksista.
Esimenopaussiin liittyvään masennukseen keskittyvä katsaus (Xiao X. et al. 2020) havaitsi akupunktion ja sähköakupunktion lievittävän masennusta lääkitystä tehokkaammin. Akupunktiosta oli myös vähemmän haittavaikutuksia kuin lääkityksellä.
Masennus on tyypillinen ongelma myös aivohalvauksen jälkeen. Akupunktiota käytetään muutenkin yhä useammin aivohalvauspotilaiden hoidossa ja akupunktiolla voidaan helpottaa samalla myös masennusta. Lam Ching W. et al. (2023) ryhmä tarkasteli 62 tutkimusta. Tutkimuksissa oli mukana myös tutkimuksia, joissa käytettiin mm. yrttejä, taijita ja terapiaa. Erilaisten hoitokombinaatioiden joukosta akupunktio transkraniaalisen magneettistimulaation kanssa yhdistettyinä lääkitykseen oli tehokkainta masennuksen lievittämisessä. Myös akupunktio yhdistettynä lääkitykseen osoittautui pelkkää lääkitystä tehokkaammaksi.
Akupunktion on myös havaittu auttavan esimerkiksi sepelvaltimotautiin liittyvässä ahdistuneisuudessa ja masennuksessa. Merkittävää oli myös se, että vaikutukset säilyvät akupunktion jälkeen tarkasteltujen 16 viikon jälkeenkin. (Tu M. et al. 2021)
Edeltävässä katsauksessa tarkasteltiin ahdistuneisuuden ja masentumisen hoitamista aivohalvauspotilailla. Vaikka yleistynyt ahdistuneisuushäiriö onkin eri asia kuin masennus, on hyvin tyypillistä että masennuspotilailla on erilaisia ahdistuneisuuteen liittyviä oireita. Yang X. et al. (2021) ryhmän 20 tutkimusta käsittävä katsaus ahdistuneisuus häiriön hoidosta toteaa akupunktion olleen tutkimusten vertailuryhmiä tehokkaampaa ahdistuksen hoidossa. Useissa mukana olleissa tutkimuksissa oli käytetty monia samoja pisteitä, kuin osassa edellä mainituista masennustutkimuksista. Masennuspotilaat kuvaavatkin usein ahdistuneisuuden vähenemistä hoitojen myötä.
Koska akupunktiolla on havaittu useissa tutkimuksissa masennusta vähentäviä vaikutuksia, myös akupunktion vaikutusmekanismeja masennuksen hoidossa on pyritty tutkimuksilla selvittämään. Tutkimusta on tehty mm. magneettikuvauksen avulla (Wong K. et al. 2023), tarkastelemalla akupunktion vaikutusta mitokondriaaliseen homeostaasiin (Chen H. et al. 2023) sekä rottakokeisiin perustuvalla perustutkimuksella (Han X. et al. 2021).
Edeltävissä tutkimuksissa akupunktio todettiin turvalliseksi hoitomuodoksi, eikä akupunktioon liittyviä vakavia haittavaikutuksia havaittu. Lieviä haittoja olivat mustelmat, kipu pistokohdassa sekä hoidon aikana koettu huimaus. Mielenkiintoista oli, että akupunktion lisäämisen hoitoon havaittiin lähinnä vähentävän lääkityksistä johtuvia haittoja. Vain Zhichao H. et al. 2021 katsauksessa nostettiin esiin yksi akupunktioon suoraan liittymätön vakava haitta. Mukana olleessa Zhao B. et al. (2019) tutkimuksessa 21-v miespotilas oli joutunut sairaalaan epänormaalin käytöksen ja sekavuuden vuoksi. Hän kuului akupunktio+lääkitys ryhmään, mutta oli 12 päivää ennen sairaalaan joutumistaan lopettanut lääkityksensä omatoimisesti. Koen tärkeäksi nostaa tämän haitan esiin, sillä vakavien mielenterveysongelmien kohdalla lääkityksen muuttamisesta on aina keskusteltava lääkärin kanssa eivätkä akupunktiohoitajat voi ottaa kantaa lääkitysten lopettamiseen.
Tutkimuksia mielenterveyden ongelmien hoitamisesta akupunktiolla voi tarkastella laajemmin sivuston tutkimusosiosta.
Lähteet:
Chen H., Wu C. et al. (2023) Targeting Mitochondrial Homeostasis: The Role of Acupuncture in Depression Treatment. Neuropsychiatr Dis Treat. 2023;19:1741-1741.
Han X., Gao Y. et al. (2021) The mechanism of electroacupuncture for depression on basic research: a systematic review. Chin Med. 2021;16(1):10.
Lam Ching W., Li H. et al. (2023) Acupuncture for post-stroke depression: a systematic review and network meta-analysis. BMC Psychiatry. 2023;23(1):314-314.
Wang Y., Zhang A. et al. (2022) Meta-analysis of acupuncture combined with paroxetine in the treatment of depression. Am J Transl Res. 2022;14(12):8429-8429.
Wong K., Xu J. et al. (2023) Functional magnetic resonance imaging providing the brain effect mechanism of acupuncture and moxibustion treatment for depression. Front Neurol. 2023;14:1151421-1151421.
Xiao X., Zhang J. et al. (2020) Effectiveness and Safety of Acupuncture for Perimenopausal Depression: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Evid Based Complement Alternat Med. 2020:5865697.
Xu G., Lei H. et al. (2022) The dose-effect association between acupuncture sessions and its effects on major depressive disorder: A meta-regression of randomized controlled trials. J Affect Disord. 2022.
Xu M., Guo P. et al. (2022) Can acupuncture enhance therapeutic effectiveness of antidepressants and reduce adverse drug reactions in patients with depression? A systematic review and meta-analysis. J Integr Med. 2022.
Yang X., Yang N. et al. (2021) Effectiveness of acupuncture on anxiety disorder: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Ann Gen Psychiatry. 2021;20(1):9.
Zhao B, Li Z, Wang Y, et al. Manual or electroacupuncture as an add-on therapy to SSRIs for depression: A randomized controlled trial. J Psychiatr Res. 2019;114:24-33.
Zhichao H., Ching L. et al. (2021) A network meta-analysis on the effectiveness and safety of acupuncture in treating patients with major depressive disorder. Sci Rep. 2021;11(1):10384.