tutkimus uutiset

Kauppatavarana terveys – valikoivaa raportointia akupunktiotutkimuksesta

Mikael Ikivesi

Professori Juhani Knuuti on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun, helppolukuisen teoksen Kauppatavarana terveys (Minerva Kustannus 2020). Kirja käsittelee väärien terveysväitteiden ohella myös täydentäviä hoitoja. Teoksessa on kiinalaista lääketiedettä koskevassa osiossa virheitä, jotka saattavat johtaa lukijoita harhaan.

Väärien terveysväitteiden ja täydentävien hoitojen niputtaminen kirjassa on hankala asia. Ympäri maailmaa kuluttajille markkinoidaan terveyttä edistäviä tai parantavia hoitoja tai tuotteita välillä valheellisinkin lupauksin. Suurimmaksi osaksi erilaiset hyvinvointia edistävät tai vaivoja helpottavat tuotteet tai palvelut, kuten vaikka hemmotteluhieronnat kylpylöissä, ovat harmittomia ja hyvää oloa lisääviä. Terveydelle vaarallisten tuotteiden tai palveluiden kohdalla valheelliset lupaukset voivat kuitenkin jopa vaarantaa kuluttajan terveyttä.

Teos on erityisen ajankohtainen, koska hallitusohjelmassa on myös täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen säätelytarpeen kartoittaminen. (Hallitusohjelma 2019, s 151)

Suuret odotukset kirjasta

Myönnän heti alkuun, että olen ollut Juhani Knuutin fani. Hän on esittänyt mm. yhden mahdollisen mallin, jonka pohjalta erilaisten hoitomuotojen tai käytänteiden integrointia terveydenhuoltoon voidaan harkita tieteelliseen näyttöön perustuen. Lisäksi hän on aktiivisesti tuonut esiin ongelmia erilaisten hoitojen turvallisuudessa ja markkinoinnissa.

Tutustuin suurella kiinnostuksella Kauppatavarana terveys -kirjasta omaa alaani koskevaan Perinteinen kiinalainen lääketiede ja akupunktio -osioon (s. 234 – 237). Olin aiemmin lukenut kirjoittajan blogikirjoituksia aika kritiikittä, koska luotin hänen ammattitaitoonsa. Usein hän oli kirjoittanut aiheista tai hoitomuodoista, joihin en ollut tutustunut tarkemmin, joten en ole oikeastaan osannut arvioida Knuutin niistä esittämiä väitteitä. Kun nyt luin itselleni tutusta aihepiiristä, hänen tapansa valikoida esille tuotavia asioita oli yllättävä.

Valikoivaa raportointia ja virheitä

Olen työni vuoksi seurannut alani tutkimusta. Kirjan osiota lukiessani, silmiini pisti useampi kohta, joissa Juhani Knuuti käyttää valikoivaa raportointia ja tekee virheellisiä päätelmiä. Koska haluan tuoda esille Knuutin kyseenalaisen tavan kirjoittaa tietokirjaa, pysyttelen tarkastelussani vain Juhani Knuutin valitsemissa lähteissä. Olen käyttänyt kirjoituksessani samoja viitenumeroita, joita hän käyttää kirjassaan. Kaikkia hänen esittämiään väitteitään suhteessa käytettyihin viitteisiin en ole tarkastanut.

Alle on koottu numeroituna virheellisiä, epätarkkoja ja harhaanjohtavia väitteitä sekä omia kommenttejani niihin.

1. Ensimmäinen silmiin pistävä asia oli Juhani Knuutin väite siitä, että ”toistaiseksi ainoa lääkkeeksi asti päässyt tuote on artemisiini, jota käytetään malarian estoon ja hoitoon”.

Kommentti: Väitteelle ei ole annettu lähdettä ja lisäksi se on väärin. Kiinalaisista lääkekasveista on eristetty myös muita lääkkeitä, kuten esimerkiksi lääkkeeksi ja dopingaineeksi luettava efedriini. Efedriiniä on saatu alun perin kiinanefedrasta (Ephedra sinica), joka kiinalaisessa lääketieteessä tunnetaan nimellä máhuáng 麻黄. Kirjan aiheen kannalta tämä puute on merkittävä, sillä juuri kyseistä kasvia on kaupattu mm. lintuinfluenssan, sikainfluenssan, koronavirustartunnan ja monen muun hengitystieinfektion hoitoon sekä astamaan. Suomessa tätä kasvia ei tosin saa myydä.

 

Kokoamiensa tutkimuskoosteiden (faktalaatikko s. 237) kohdalla Knuuti esittää:

2. Juhani Knuutin väite: ”Tenniskyynärpääkipuun on saatu myönteinen vaikutus, mutta se ei kestä vuorokautta pidempään. Viite 551

Kommentti: Viitatun lähteen valossa väite on kyseenalainen. Vuonna 2002 julkaistussa katsauksessa todetaan, että neljän löytyneen ja kriteerit täyttäneen RCT:n erot ja puutteet estivät meta-analyysin teon, mistä syystä katsaus ei voinut ottaa varmaa kantaa aiheeseen. Tämän vuoksi katsauksen tekijät toteavatkin ”there is insufficient evidence to either support or refute the use of acupuncture (either needle or laser) in the treatment of lateral elbow pain”.

Katsauksen yhdessä tutkimuksessa (katsauksessa viitteellä Molsberger 1994) havaittiin kivun vähenemistä noin vuorokauden ajaksi yhden hoitokerran jälkeen. Kaksi muuta tutkimusta puolestaan tarkastelivat kertahoidon sijaan hoitosarjaa, toinen laserakupunktiolla ja toinen neula-akupunktiolla. Laserakupunktio ei tutkimuksen mukaan ollut placeboa parempaa, toisin kuin neuloilla tehty. Neuloilla tehtäessä todettiin, että hoidoista oli apua, mutta ”no significant diferences were found in the longer term (after 3 or 12 months)” eli eroja vaikutuksessa ei näkynyt kolmen tai 12 kuukauden kohdalla. Neula-akupunktiona tehdystä hoitosarjasta kuitenkin raportointiin olleen apua alle 3kk tarkastelujaksolla. Neljäs analyysissa mukana ollut tutkimus oli vuodelta 1997. Siinä arvioitiin ruiskeena annetun vitamiini B12:n pelkkää vaikutusta verrattuna siihen, että lisänä oli akupunktio. Tässä tutkimuksessa eroa ryhmien välillä ei havaittu.

Katsauksen abstraktissa mainittu päätelmä ”no benefit lasting more than 24 hours following treatment has been demonstrated” pitää siinä mielessä paikkansa, etteivät muut tutkimukset tarkastelleet vaikutuksen keston tuntimäärää. Toisaalta päätelmää akupunktion vaikutuksen pituudesta on vaikea määritellä yhden tutkimuksen perusteella, etenkin jos tarkastellaan toista kriteerit täyttänyttä tutkimusta, jossa hoitosarjalla saatiin positiivisia tuloksia alle 3kk seurannassa. Akupunktion tekijänä kommentoisin lisäksi, että tutkimus, josta saatiin noin vuorokauden kestänyt hoitovaste, tehtiin akupunktiohoidolle poikkeuksellisella hoitotavalla eli pistämällä vain yhteen distaalipisteeseen polven alapuolella hoidettaessa tenniskyynärpäätä.

Vaikuttaakin siltä, ettei Knuuti ole lukenut itse katsausta, vaan on ainoastaan vilkaissut lyhennelmästä pari kohtaa. Tieteelliseen kirjoittamiseen kuuluu kuitenkin käytettyihin lähteisiin tutustuminen sekä lähdekritiikin käyttö. Mielestäni tämä koskee myös tietokirjan kirjoittamista.

3. Juhani Knuutin väite: ”Migreenikohtausten estoon on saatu akupunktiolla vaikutusta, joka ylittää hieman myös valeakupunktion vaikutuksen. Teho näyttäisi olevan verrannollinen estolääkkeiden tehoon. Pitkäaikaisesta hyödystä näyttö puuttuu. Viite 553. Myös elektroakupunktio on tehokkaampi migreeniin kuin valeakupunktio. Viite 554.

Kommentti: Ilokseni Knuuti myöntää näiden, vuosina 2016 ja 2019 tehtyjen systemoitujen katsausten osoittaneen, että akupunktiolla on vaikutusta migreenin estossa. Kuitenkin hänen täydentäviä hoitoja vähättelevä kirjoitustyylinsä johtaa lääketieteelliseen tutkimukseen perehtymätöntä lukijaa helposti harhaan, kun hän sanoo näytön puuttuvan pitkäaikaisesta hyödystä. Hän jättää sanomatta sen, mitä itse katsauksessa todetaan, ettei tutkimusta akupunktion pitkäaikaisesta käytöstä migreenin estohoitona ole, kuten ei ole oikeastaan mistään migreenin estoon tarkoitetuista hoidoista. (”People with migraine typically suffer from their headaches over many years. A general shortcoming of almost all randomized trials of any prophylactic treatments is their limited duration (rarely ever more than 12 months). Therefore, based on our review nothing can be said on sustainability of effects beyond 12 months.”)
Vaikka kommentti näytön puuttumisesta pitkäaikaisen hyödyn suhteen pitääkin sinänsä paikkansa, suurelle yleisölle kirjoitetussa tietokirjassa olisi hyvä tuoda esille, että syy puuttumiseen on se, ettei asiaa ole tutkittu ja että tutkimuksen puute koskee ylipäätään migreenin estohoitojen pitkäaikaishyötyjä. Osa katsauksessa tutkituista potilaista kärsi migreenistä selvästi harvemmin 6-12kk ajan, myös akupunktiohoitosarjojen lopetuksen jälkeen. Suurelle yleisölle kirjoitetussa kirjassa on tärkeä tuoda esille, mitä tarkoittaa lyhyt tai pitkäaikainen. Monelle lukijalle lyhyt voi olla päivän tai pari ja pitkäaikainen viikosta pariin kuukauteen. Harva lukija tietää, että Cochrane-katsausten pitkäaikaisella hyödyllä tarkoitetaan yleensä yli 12kk kestäviä vaikutuksia.

4. Lisäksi Knuuti väitti edellä lainatussa kohdassa myös, että akupunktiohoidon ”teho näyttäisi olevan verrannollinen estolääkkeen tehoon”.

Kommentti: Katsauksessa todetaan, että ”acupuncture reduced migraine frequency significantly more than drug prophylaxis after treatment” eli akupunktio vähensi migreenikohtausten esiintyvyyttä enemmän kuin estolääkitys. Tasapuoliseen raportointiin kuuluisi myös huomio, että ”people receiving acupuncture reported side effects less often than people receiving drugs, and were less likely to drop out of the trial” eli akupunktiosta oli lisäksi vähemmän sivuvaikutuksia, jonka vuoksi harvempi koehenkilö joutui jättämään tutkimuksen kesken. Tiedolla on merkitystä, koska usein juuri lääkkeiden haittavaikutukset ovat syy sille, miksi potilaat hakevat apua akupunktiosta.

5. Juhani Knuutin väite: ”Syöpäkipuun on havaittu vaikutusta vuonna 2015 julkaistussa systemoidussa katsauksessa, viite 555, mutta vuoden 2015 Cocrane-analyysissä tutkimusnäyttö ei ollut riittävää, viite 556.

Kommentti: Todellisuudessa ensin mainittu systemoitu katsaus on julkaistu 2016. Siinä tarkoituksena oli nimenomaan tarkastella akupunktion vaikutus itse syövästä johtuvaan kipuun ja sen lisäksi syöpähoidoista aiheutuvaan kipuun. Tutkimuksessa tavoite määriteltiin seuraavasti: ”The purposes of this study were to systematically and quantitatively evaluate the overall effects of acupuncture in reducing cancer-related pain and to determine the effects of acupuncture on malignancy-related, CT- or radiation therapy (RT)-induced, surgery-induced and HT-induced pain in adult cancer patients.
Katsauksessa todettiin akupunktion auttavan lähinnä syövästä itsessään sekä leikkauksesta aiheutuvaan kipuun, mutta ei kemoterapiasta, säde- tai hormonihoidoista johtuviin kipuihin. Näiden yksityiskohtien ymmärtäminen ja raportoiminen on erityisen tärkeää tämän tyyppisessä teoksessa, sillä Suomessa akupunktiota käytetään nimenomaan tukihoitona lääketieteellisten syöpähoitojen yhteydessä. Yksityiskohta on tärkeä sen vuoksi, että tiedettäisiin, mihin akupunktiota mahdollisesti kannattaa kokeilla ja mihin ei.

Lisäksi Knuutin tutkimustuloksia raportoiva virke on siinä mielessä erikoinen, että siinä ”mutta”-sanalla luodaan vaikutelmaa, että uudempi ja väärällä vuosiluvulla ilmoitettu tutkimus mitätöityisi vanhemman Cochrane-katsauksen pohjalta, vaikka kyseessä on kaksi eri asiaa, systemoitua katsausta ja lausetta. Lisäksi lainattu Cochrane-katsaus vuodelta 2015 toteaa, ettei meta-analyysiä pystytty tekemään valintakriteerien täyttäneiden tutkimusten pohjalta. Valituilla kriteereillä löytyneitä ja riittävän korkealaatuisia tutkimuksia ei ollut tarpeeksi, jotta voitaisiin väittää akupunktion olevan tehokasta, mutta suppeat tutkimukset antoivat siitä lupaavia viitteitä (”some small studies contain evidence which is promising”). Tämän asian Knuuti jättää mainitsematta, mikä tarkoittaa sitä, että Knuuti on raportoinut tutkimustuloksia valikoivasti. Lopettamalla kohta lauseeseen, että ”tutkimusnäyttö ei ollut riittävää”, annetaan lukijalle helposti kuva, että tehoa ei ollut. Rehellisempää olisi sanoa, että tutkimusta ei ollut tarpeeksi varmojen johtopäätösten tekemiseen akupunktion tehokkuudesta.

Edellisen kaltaista, lukijaa mieleiseensä suuntaan johdattelevaa ilmaisua Knuuti käyttää myös jännityspäänsäryn kohdalla:

6. Juhani Knuutin väite: ”Jännityspäänsärkyyn on akupunktiosta saatu apua, mutta vertailututkimuksia muihin hoitoihin on niukalti. Viite 559.

Kommentti: Akupunktion tuoma apu jännityspäänsärkyyn ei ole sidoksissa siihen, kuinka paljon sitä on verrattu muihin hoitoihin. Muihin hoitoihin vertaamisella ja mielellään myös asiallisella tutkimuksella kustannuksista voimme pohtia sitä, onko järkevää hoitaa jännityspäänsärkyä akupunktiolla. Nämä (jännityspäänsärystä avun saaminen ja muihin hoitoihin vertailevien tutkimusten määrä) ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Käyttämällä ”mutta”-sanaa Knuuti mielestäni turhaan vähättelee akupunktion tuomaa apua jännityspäänsärkyyn.

7. Juhani Knuutin väite: ”Krooniseen alaselkäkipuun on saatu helpotusta verrattuna hoitamattomuuteen ja valeakupunktioon mutta vain lyhytaikaisesti. Akupunktion vaikutuksista äkilliseen selkäkipuun ei ole tehty riittävästi tutkimuksia. Viite 560.

Kommentti: Jälleen olisi hyvä tuoda esille, mitä lyhytaikaisella tarkoitetaan, jotta lukijalle ei tule kuvaa tunneista tai päivistä. Yhdessä tutkimuksessa (katsauksessa viite Thomas 1994) kipu oli vähäisempää vielä 6kk jälkeen hoidosta. Tämä oli toinen niistä tutkimuksista, joissa akupunktiota verrattiin hoitamattomuuteen. Osa katsaukseen päätyneistä tutkimuksista kuitenkin tarkasteli akupunktion tehoa verrattuna valeakupunktioon. Tällöin akupunktio oli lumetta tehokkaampaa alle kolmen kuukauden tarkastelujaksoilla.

Katsaus tarkasteli myös akupunktion yhdistämistä muuhun perinteiseen hoitoon. Näitä muita hoitoja olivat mm. harjoittelu, tulehduskipulääkkeet, lämpöhoidot, ergonomia yms. Katsauksessa akupunktion lisääminen näihin muihin hoitoihin osoittautui hyödylliseksi ja vaikutukset pitkäaikaisemmiksi (3-12kk). Mielestäni kohta on tärkeä mainita, sillä akupunktion yhdistäminen muihin hoitomuotoihin vastaa usein myös tilanteita Suomen akupunktioklinikoilla.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaiselle akupunktioklinikalle tulevilla ja kroonisesta alaselkäkivusta potevilla asiakkailla on useimmiten käytössä kipulääkkeitä, joihin akupunktiohoitaja ei puutu. Akupunktioklinikoilla neuvotaan välillä erilaisia liikeharjoitteita, käytetään lämpöhoitoa (moksa) sekä tarkastellaan mm. mahdollisia virheasentoja sekä työasentoja akupunktiohoidon tueksi. Usein asiakkaita myös neuvotaan menemään esimerkiksi fysioterapeutille harjoitteluohjelman saamiseksi, mikäli heillä ei jo ole sitä. Osa Suomessa toimivista akupunktion tekijöistä ovat itse myös fysioterapeutteja, osteopaatteja tai hierojia koulutukseltaan.

Kuten Knuuti huomioi väitteessään, akuutin selkäkivun kohdalla ei ole tehty riittävästi tutkimuksia. Katsauksessa mukana olleen pienen otannan tutkimuksen (katsauksessa viitteellä Kittang 2001) pohjalta näyttäisi siltä, että teho on mahdollisesti vastaava kuin naprokseenikuurilla.

Kroonisen alaselkäkivun kohdalla, samoin kuin esimerkiksi kroonistuneen migreenin kohdalla, monet asiakkaat harvoin olettavat, että vaiva katoaa lyhyellä hoitosarjalla. Myöskään asiallisesti toimiva akupunktiohoitaja ei sitä asiakkaalleen lupaile. Kroonisten vaivojen kohdalla, mikäli on saatu tuloksia, ylläpitävää hoitoja jatketaan usein harvakseltaan, jotta tuloksista saataisiin pitkäkestoisempia. Samalla tavalla useat kipukroonikot käyttävät myös lääkkeitä pitkäaikaisesti, eivätkä oleta, että yhden kipulääkekuurin jälkeen vaiva on lopullisesti poissa. Akupunktion hyöty monelle kipukroonikolle on juuri lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutusten poisjääminen, mikä voi olla lääkkeitä huonosti sietävien potilaiden kohdalla merkittävä hyöty.

8. Juhani Knuutin väite: Tutkimuskoontien esittelyn lisäksi kirjassa on 25 vaivan tai sairauden lista (s. 235), joihin akupunktion vaikutukset Knuutin mukaan ”ovat joko hyvin vähäisiä tai lyhytaikaisia” ja ”tutkimusnäytön perusteella akupunktiolla ei ole saatu lumehoitoa parempia vaikutuksia” kyseisiin vaivoihin.

Kommentti: Kohdasta ei käy ilmi, minkä lähteen perusteella hän on päätynyt kyseiseen väitteeseen ja listaan, mutta yleensä näin voimakkaat väitteet tietokirjassa vaativat lähteen ilmoittamisen. Jos oletan kohdan lähteenä olleen muiden luvussa esiintyvien lähteiden tavoin Cochrane-kirjaston, joudun toteamaan väitteen vääräksi. Kohdan lähteenä tosin ei todennäköisesti ole Cochrane-katsaukset, sillä esimerkiksi listassa mainitusta selkäkivusta ei näyttäisi olevan erillistä katsausta ollenkaan. Alaselkäkipuja ja yläselän alueen jännityksiin mahdollisesti liitoksissa olevia jännityspäänsärkyä tarkastelin jo yllä. Kyseiset katsaukset lukemalla Knuuti on tuskin voinut päätelmään päätyä, joten lähde on luultavasti joku muu tutkimus.
Mikäli Cochrane-katsaukset muodostavat lähteen suurimmalle osalle listattuja vaivoja, voitaisiin paremminkin sanoa, että Cochrane-katsauksen käyttämän meta-analyysin tekoon vaadittuja laadukkaita tutkimuksia ei olla ylipäätään tehty tarpeeksi, jotta väitteitä hoitomuodon tehosta eri vaivojen suhteen voidaan esittää.

Useiden vaivojen, kuten esimerkiksi listassa olevan unettomuuden kohdalla tulokset akupunktion suhteen olivat ristiriitaisia. Cochrane-katsaukseen oli unettomuuden suhteen otettu mukaan erilaisia hoitointerventioita, kuten akupainantaa, pisteen ärsyttämistä magneetilla ja akupunktiota. Tulokset vaihtelivat kliinisesti merkitsevästä yli tunnin pidemmistä unijaksoista tai paremmista tuloksista Pittsburgh Sleep Quality indeksissä (PSQI) aina merkityksettömän pieniin vaikutuksiin tai placebon tasoiseen eroon. Kuitenkin katsauksessa jouduttiin toteamaan, että tulokset vaihtelivat, tutkimusten laatu oli heikko, otannat liian pieniä, eikä erilaisia unettomuuden syitä voitu jakaa alaryhmiin, jolla voi olla merkitystä tarkasteltaessa hyötyjä eri potilasryhmille. Tämän kaltaisista ristiriitaisista tuloksista eri vaivojen kohdalla, joissa katsaukseen on saatu vain muutamia pieniä ja huonosti tehtyjä tutkimuksia, ei voida a) päätellä, että tieteellisen tutkimuksen mukaan vaikutukset ovat hyvin vähäisiä tai lyhytaikaisia tai b) yleistää, että ”tutkimusnäytön perusteella akupunktiolla ei ole saatu lumehoitoa parempia vaikutuksia”. Unettomuuden hoitoon liittyvä katsaushan osoitti vain sen, että Cochranen käyttämien kriteereiden mukaisesti tehdyistä tutkimuksista saatua tutkimusnäyttöä ei oikeastaan ole. Suuren osan listan vaivojen kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että tutkimusnäyttö eli tieteelliset todisteet hyödyistä ovat heikkoja ja osassa tutkimuksia akupunktio ei eroa lumehoidosta.

Asenteellista ja vääristelevää raportointia

Kirjan akupunktiota käsittelevästä osasta jää vaikutelma kirjoittajan puutteellisesta akupunktiotutkimuksiin perehtymisestä ja tutkimusten heikkotasoisesta raportoinnista . Lisäksi vaikuttaa kuin asioista olisi haluttu esittää omaan, varsin negatiiviseen näkemykseen perustuva kuva ja että faktoja olisi tarkoituksella jätetty kertomatta halutun kuvan säilyttämiseksi ja oman väitteen tukemiseksi. Akupunktiosta on nostettu esiin pari positiivista asiaa muka tasapainoisen kuvan luomiseksi, mutta pääasiassa Juhani Knuuti on keskittynyt todistelemaan hoidon toimimattomuutta tai sanavalinnoillaan eli retoriikalla mitätöimään tutkimustuloksia. Kirjoittajalta, joka on tutkijoita itsekin kouluttava professori, voidaan edellyttää tarkkuutta, kohdeyleisön huomioon ottamista sekä pyrkimystä välttää retorisen harhan ja vääristelyharhan tietoista käyttöä.

Iso puute luvussa ”Kiinalainen lääketiede ja akupunktio” (s. 234-237) on se, ettei se puutu ollenkaan todellisiin ongelmiin. Kiinalaisina rohdoslääkkeinä on nimittäin myyty viagrakopioiden lisäksi yrttituotteita, joihin on lisätty esimerkiksi vahvoja glukokortikoideja kuten deksametasonia. Onneksi Suomessa nämä, ainakin toivottavasti, jäävät jo tulliin. Alan kouluttajana ja toimijana olen tosin saanut kyselyitä näiden tuotteiden hankinnasta, jolloin olen joutunut valistamaan kuluttajia kyseisten tuotteiden vaarallisuudesta ja laittomuudesta. Iso ongelma monissa maissa on myös akupunktiokoulutuksen heikko taso, joka tuo mukanaan mm. riskin Knuutin mainitsemille ilmarinnoille. Myös pakkomarkkinointia pitkinä hoitosarjoina vanhuksille on esiintynyt Suomessakin. Suomessa näihin ongelmiin on yli 30-vuoden ajan puuttunut mm. Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys ry – FinnAcu.

Suurelle yleisölle kirjoitettu tietokirja ei ole sama asia kuin tieteellinen tutkimus, joten hyviin lähteisiin keskittyvä kirsikanpoiminta on hyväksyttävämpää (pääasiassa vain Cochrane-katsauksia on tarkasteltu, joista osa on jo vanhentuneita), mutta tutkimuksista raportoitaessa faktojen poisjättäminen tieteelliseen työhön keskittyvältä kirjoittajalta on vähintään epäeettistä. Se on tuomittavaa etenkin jos sillä pyritään muokkaamaan ihmisten mielipiteitä eri täydentävistä hoitomuodoista. Törkeämmäksi asian tekee se, että Juhani Knuuti pyrkii esiintymään aiheeseen perehtyneenä, tasapuolisena ja tieteeseen nojaavana asiantuntijana. Tutkimuksien, etenkin Cochrane-katsauksien käyttäminen lähteenä on erinomainen asia, kunhan se tehdään puolueettomasti, vääristelemättä ja lähteisiin tutustuen. Cochrane-katsausten maineen käyttäminen mielikuvan luomiseksi ja niiden suoranainen vääristelevä käyttö osoittaa kuitenkin halveksivaa asennetta tieteellistä tutkimusta ja näyttöä kohtaan, silloin kun näyttö ei ole oman mielen mukaista.

Kunnollinen vertaisarviointi puuttuu

Yleisesti ottaen olisin toivonut, että tietokirjamaiseen tyyliin kirjoitetun kirjan olisivat vertaisarvioineet aiheeseen perehtyneet tutkijat. Alunperinkin kirjaa kirjoittamaan olisi pitänyt koota mukaan esimerkiksi hoitomuotoja ja niiden käyttöä ja tutkimusta tuntevia henkilöitä, esimerkiksi lääkäreitä ja tutkijoita. Usean kirjoittajan käyttö on muutenkin järkevää, kun yritetään pureutua laajaan aihepiiriin. Toisaalta kirja on nykyisessä muodossaankin toiminut keskustelunavauksena ja kauan kaivattuna kritiikkinä täydentävien hoitojen sekavalle kentälle.

Muiden kappaleiden selailun perusteella, kirja tuo esille mm. sosiaalisessa mediassa esiintyvää ”terveyskulttuuria” ja sen ongelmia. Ongelmien tunnistaminen ja korjaaminen on edellytys täydentävien hoitomuotojen kehittämiselle ja laajemmalle käyttöönotolle. Kirja osoittaa myös jatkotutkimuksen tapreen.

Tarkastelemani osion pohjalta päällimmäiseksi jää kuitenkin kysymys, kuinka hyvin Knuuti on onnistunut pitäytymään tutkimustuloksissa ilman retorista vääristelyä kirjan muissakin osioissa?

 

Juhani Knuutin kirjassa mainitut lähteet:

547 Acupuncture | Cochrane. [Online]. Available: https://www.cochrane.org/search/site/acupuncture. [Accessed: 23-Dec-2019].

548 J. Zhang, H. Shang, X. Gao, and E. Ernst, Acupuncture-related adverse events: A systematic review of the chinese literature, Bull. World Health Organ., vol. 88, no. 12, pp. 915-921, Dec. 2010. https://www.who.int/bulletin/volumes/88/12/BLT-10-076737-table-T1.html

549 J. C. Deare et al., Acupuncture for treating fibromyalgia, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2013, no. 5. John Wiley and Sons Ltd, 31- May-2013. https://www.cochrane.org/CD007070/MUSKEL_acupuncture-for-fibromyalgia

550 E. Manheimer et al., Acupuncture for peripheral joint osteoarthritis, Cochrane Database Syst. Rev., Jan. 2010. https://www.cochrane.org/CD001977/MUSKEL_acupuncture-for-osteoarthritis

551 S. Green et al., Acupuncture for lateral elbow pain, Cochrane Database Syst. Rev., Jan. 2002. https://www.cochrane.org/CD003527/MUSKEL_acupuncture-for-elbow-pain

552 M. Armour, C. C. Ee, J. Hao, T. M. Wilson, S. S. Yao, and C. A. Smith, Acupuncture and acupressure for premenstrual syndrome, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2018, no. 8. John Wiley and Sons Ltd, 14-Aug-2018. https://www.cochrane.org/CD005290/MENSTR_acupuncture-andacupressure-premenstrual-syndrome-pms

553 K. Linde et al., Acupuncture for the prevention of episodic migraine, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2016, no. 6. John Wiley and Sons Ltd, 28-Jun-2016. https://www.cochrane.org/CD001218/SYMPT_acupuncture-preventing-migraine-attacks

554 X. Li et al., Clinical Efficacy and Safety of Electroacupuncture in Migraine Treatment: A Systematic Review and Network Meta-Analysis, Am. J. Chin. Med., 2019. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31801357

555 H. Y. Chiu, Y. J. Hsieh, and P. S. Tsai, Systematic review and meta-analysis of acupuncture to reduce cancer-related pain, European Journal of Cancer Care, vol. 26, no. 2. Blackwell Publishing Ltd, 01-Mar-2017. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26853524

556 C. A. Paley, M. I. Johnson, O. A. Tashani, and A. M. Bagnall, Acupuncture for cancer pain in adults, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2015, no. 10. John Wiley and Sons Ltd, 15-Oct-2015. https://www.cochrane.org/CD007753/SYMPT_acupuncture-cancer-related-pain-adults

557 E. Manheimer et al., Acupuncture for treatment of irritable bowel syndrome, Cochrane Database Syst. Rev., May 2012. https://www.cochrane.org/CD005111/IBD_acupuncture-for-irritable-bowel-syndrome

558 A. R. White, H. Rampes, J. P. Liu, L. F. Stead, and J. Campbell, Acupuncture and related interventions for smoking cessation, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2014, no. 1. John Wiley and Sons Ltd, 23-Jan-2014. https://www.cochrane.org/CD000009/TOBACCO_do-acupuncture-andrelated-therapies-help-smokers-who-are-trying-to-quit

559 K. Linde et al., Acupuncture for the prevention of tension-type headache, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2016, no. 4. John Wiley and Sons Ltd, 19-Apr-2016. https://www.cochrane.org/CD007587/SYMPT_acupuncture-tension-type-headache

560 A. D. Furlan et al., Acupuncture and dry-needling for low back pain |Cochrane. [Online]. Available: https://www.cochrane.org/CD001351/BACK_acupuncture-and-dry-needling-for-low-back-pain. [Accessed: 23-Dec-2019]

561 A. Yang, H. M. Wu, J. L. Tang, L. Xu, M. Yang, and G. J. Liu, Acupuncture for stroke rehabilitation, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2016, no. 8. John Wiley and Sons Ltd, 26-Aug-2016. https://www.cochrane.org/CD004131/STROKE_acupuncture-stroke-rehabilitation

562 C. A. Smith et al., Acupuncture or acupressure for pain management during labour, Cochrane Database of Systematic Reviews, vol. 2020, no. 2. John Wiley and Sons Ltd, 07-Feb-2020. https://www.cochrane.org/CD009232/PREG_acupuncture-or-acupressure-relieving-pain-during-labour

1 näkemys aiheeseen “Kauppatavarana terveys – valikoivaa raportointia akupunktiotutkimuksesta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *