Artikkelisarjan esittely
Uusi, neljännesvuosittain ilmestyvä artikkelisarja uutisoi akupunktioon ja kiinalaiseen lääketieteeseen liittyviä systemaattisia tutkimuskatsauksia ja meta-analyysejä. Tarkasteluun otetaan pääasiassa avoimesti saatavilla olevia tutkimuskatsauksia. Maksullisista katsauksista vain kirjoittajaa henkilökohtaisesti kiinnostavia tutkimuksia ostetaan. Osa katsauksista on pyydetty suoraan tekijöiltä.
Sarjan artikkelit esittelevät yksittäisten kliinisten tutkimusten sijaan systemaattisia tutkimuskatsauksia, jotta tutkitusta aiheesta saisi paremmin kuvaa. Systemaattisen katsauksen todistusvoima on kuitenkin riippuvainen mukana olevien tutkimusten laadusta sekä katsauksen laadusta. Useista aiheista ei ole tarpeeksi korkealaatuista tutkimusta, jotta varmoja johtopäätöksiä voitaisiin tehdä.
Uutisartikkelit ovat tyyliltään raportoivia, eivätkä ne pyri arvioimaan julkaisuiden laatua tai kyseenalaistamaan niiden tuloksia. Katsauksien ja meta-analyysien tuloksia ja päätelmiä esitetään lyhyesti ja kansantajuisesti.
Artikkelisarjan pääasiallinen tavoite on esitellä, minkälaista tutkimusta akupunktiosta tehdään, minkä vaivojen kohdalla sitä on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Toinen tavoite on tuoda esille sitä, mihin akupunktiota maailmalla käytetään. Kolmas tavoite on herättää kiinnostusta kotimaiseen tutkimukseen ja vuoropuheluun akupunktion mahdollisista hyödyistä terveydenhuollon tukena.
Yleistä akupunktiotutkimuksesta
Hyvässä satunnaistetussa ja kontrolloidussa akupunktiotutkimuksessa noudatetaan yleisiä lääketieteellisen tutkimuksen metodeja. Tavanomaisen raportoinnin lisäksi niistä pitäisi käydä ilmi mm. käytetyt pisteet, neulatyypit, hoitosarjojen kestot, tekniikat, vaste pistolle (ns. deqi), perustelut pistevalinnoille, käytetty akupunktiotyyli (perinteinen kiinalainen lääketiede, japanilainen akupunktio, korealainen akupunktio, ”länsimainen” lääketieteellinen akupunktio, korva-akupunktio, viiden elementin akupunktio jne.) sekä hoitoa antaneiden henkilöiden koulutus akupunktiosta. Kuten muussakin lääketieteellisessä tutkimuksessa, myös mahdolliset haittavaikutukset sekä syyt tutkimukseen osallistumisen peruuntumisesta tulisi raportoida. Hyvän akupunktiotutkimuksen erityispiirteistä löytyy tietoa täältä: Revised STandards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement
Akupunktiotutkimuksia kritisoidaan tyypillisesti siitä, että ne kaksoissokkotutkimusten sijaan voivat olla avoimia tai korkeintaan potilas pystytään pitämään pimennossa siitä, saako hän valeakupunktiota vai oikeaa akupunktiota. Kaksoissokkotutkimuksien tekeminen akupunktiosta on haastavaa, koska useimmiten manuaalista hoitoa antava tietää tekeekö akupunktiota tai lumehoitoa. Useat tutkimukset vertaavatkin lumeakupunktion sijaan tai lisäksi akupunktiota vaivan tavanomaiseen lääketieteelliseen hoitoon, kuten lääkkeisiin.
Ongelmana monissa akupunktiotutkimuksissa on myös se, että haittavaikutuksia ei ole raportoitu tai niistä on pelkästään todettu, että vakavia haittoja ei ollut. Tarkkoja lukuja tai analyysejä haitoista ei aina mainita, jolloin katsauksissa on vaikea tietää, miksi esimerkiksi koehenkilö on jättänyt tutkimuksen kesken.
Tutkimuskatsauksiin valikoituu usein tutkimuksia, joista puuttuvat tiedot mm. syistä pistevalinnoille ja hoitajien saamasta koulutuksesta. Vaihtelevat perusteet pistevalinnoille, käytetyille hoitometodeille (esim. perinteinen akupunktio, sähköakupunktio, korva-akupunktio, moksibustio, akupainanta) ja puutteellinen osaaminen hoitoa antavassa henkilökunnassa, vaikeuttaa tutkimusten arviointia ja voi johtaa katsauksissa esiintyviin ristiriitaisiin hoitotuloksiin. Katsausten kannalta täysin erilaisten metodien ja perusteiden sekoittuminen on kuitenkin perusteltua, kunnes hyvää akupunktiotutkimusta on tarpeeksi yhteenvetojen tekemiseen yksittäisten metodien osalta. Akupunktiotutkimuksen edistyessä voidaan päätellä paremmin sitä, mitkä lähestymistavat mahdollisesti antavat parhaat hoitovasteet tai kuinka hyvin akupunktio ylipäätään toimii kyseiseen vaivaan. Tästä johtuen joidenkin ristiriitaisten tulosten kohdalla saatetaan näissä artikkeleissa nostaa esille parhaita tuloksia antanut lähestymistapa, jonka toivotaan antavan lisätietoa alalla toimiville ammattilaisille.
Tutkimuksia vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä
Hedelmällisyys ja raskaus
Suomessa akupunktio on harvoin ensimmäinen hoito hedelmättömyyteen. Suurin osa asiakkaista on kokeillut lääketieteellisiä hoitoja ja yleisin käyttö onkin yhdessä IVF-hoitojen kanssa.
IVF-hoitojen yhteydessä tehtävän akupunktion suhteen ensimmäinen tutkimuskatsaus tarkasteli kahdeksaa satunnaistettua ja kontrolloitua kliinistä tutkimusta, joissa oli mukana 3607 naista. Tutkimuksissa tehtiin akupunktio tyypillisesti juuri ennen ja välillä myös heti alkionsiirron jälkeen. Tyypillisesti hoitokertoja oli tutkimuksissa 1-3 ja ne ajoittuvat usein noin tunnin sisälle alkionsiirrosta. Akupunktiolla ei tämänkaltaisella lähestymistavalla ollut eroa lumeakupunktioon. Katsauksen tulokset viittaavat siihen, ettei akupunktiota näiden tutkimusten perusteella ole järkevää tehdä 1-3 kerran hoitona alkionsiirron yhteydessä. (2)
Laajin hedelmällisyyshoitoja käsittelevä julkaisu oli systemaattisten katsauksien katsaus. Se sisälsi 21 tutkimuskatsausta (tutkimuksissa oli 4 – 40 RCT:tä, joihin osallistui 414 – 6599 potilasta), jotka olivat julkaistu vuosina 2008 – 2019. Mukaan oli otettu tutkimuskatsauksia, joissa käytettiin akupunktiota tai yrttilääkintää. Suurin osa yrttilääkintää tarkastelleista tutkimuskatsauksista totesi yrttilääkinnän yhdistettynä lääkehoitoon tehokkaammaksi kuin pelkän lääketieteellisen lääkehoidon. Akupunktion suhteen todettiin kuitenkin tarvittavan lisää tutkimuksia, koska mukana olleiden tutkimusten tulokset olivat ristiriitaisia eli toisissa akupunktiosta oli apua, toisissa ei. Useat tämän katsauksen tutkimuksista olivat 1-3 kerran hoitoja alkionsiirron yhteydessä. Osassa tutkimuksia oli käytetty pidempiä hoitosarjoja ja yleisemmin käytettyjä pisteitä kuin aiemmin esitellyssä katsauksessa. Katsauksessa mainitaan akupunktiolla olleen vaikutusta hedelmättömyyteen, johon liittyi munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Yhdessä tutkimuksessa sillä nähtiin olevan vaikutusta myös lapsettomuuteen liittyvään ahdistukseen. (10)
Kolmas systemaattinen katsaus tarkasteli seitsemää kliinistä akupunktiotutkimusta tilanteessa, jossa taustalla oli toistuvia epäonnistuneita IVF-hoitoja. Siinä akupunktion havaittiin lisäävän raskauden todennäköisyyttä. Mukana olleet tutkimukset olivat kuitenkin pieniä, 56-176 naista sisältäviä. (11) Kaikkia katsauksessa olleita tutkimuksia ei ole tarkastettu, mutta osassa hoitoja tehtiin pidempään ennen alkionsiirtoa.
Yleisenä kommenttina lapsettomuuteen liittyviin hoitoihin, kiinalaisen lääketieteen koulutuksen saaneet akupunktiohoitajat tyypillisesti näkevät hedelmällisyyden hoidossa tehokkaammaksi hoitosarjat ennen alkionsiirtoa kuin tehdä hoitoa juuri alkionsiirron yhteydessä. Suomessa on harvemmin tarjottu akupunktiota alkionsiirron yhteydessä.
Psyykkinen terveys
Ahdistuneisuus
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoa akupunktiolla tarkasteltiin tutkimuskatsauksessa, jossa analysoitavana oli 20 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta. Pääasiallisena kontrollina oli lääkitys (kuten fluoksetiini, buspironi, alpratsolaami, klonatsepaami tai doksepiini). Akupunktio vähensi ahdistuneisuutta tutkimusten mukaan enemmän kuin lääkitys. Tämä voi selittyä sillä, että lyhyet seuranta-ajat eivät ole omiaan antamaan täyttä kuvaa lääkityksen mahdollisesta vaikutuksesta. (18)
Leikkausta edeltävään ahdistuneisuuteen akupunktiolla voi mahdollisesti olla vaikutusta 12 tutkimusta sisältävän katsauksen mukaan. Tutkimuksia oli tehty vartaloakupunktiolla ja korva-sähköakupunktiolla. Vertailuna oli lääkitystä, tavanomaista hoitotyötä, lumeakupunktiota ja korva-akupunktiota ilman sähköä. Tutkimuksissa akupunktio vähensi ahdistusta. Parempilaatuisia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan vahvistamaan tuloksia. (14)
Masennus
Krooniseen kipuun liittyvän masennuksen hoitoa tarkasteltiin katsauksessa, jossa oli mukana kahdeksan tutkimusta (636 potilasta). Tutkimuksissa tarkasteltiin akupunktiota ja akupunktiota yhdistettynä lääkehoitoon. Kontrollina oli pelkkä lääkehoito. Katsauksen mukaan pelkkä akupunktio ja lääkehoito olivat yhtä tehokkaita, mutta akupunktio oli turvallisempaa. Akupunktio ja lääkkeet yhdessä olivat tehokkaampia kuin pelkkä lääkitys. (19)
Aivohalvauksen jälkeisen masennuksen hoitoa akupunktiolla lääkkeiden tueksi tarkasteltiin katsauksessa, joka sisälsi 24 tutkimusta (1860 potilasta). Katsauksessa akupunktion käyttö lääkityksen ohella tuotti merkittävästi parempia tuloksia kuin pelkkä lääkitys. (15)
Kolmas masennukseen keskittynyt katsaus tarkasteli sähköakupunktion vaikutusmekanismia eläinkokeissa. Katsauksessa oli 28 tutkimusta, joissa selvitettiin mm. muutoksia rottien hormonitoiminnassa, käytöksessä, välittäjäaineissa ja aivotoiminnassa. Samalla havaittiin tietyn taajuuden (100Hz) lievittävän masennusta toista paremmin (2Hz). (5)
ADHD
Lasten ja nuorten ADHD:n hoitoa tarkastelevassa katsauksessa 10 tutkimukseen oli osallistunut 876 potilasta. Tutkimuksissa akupunktiota verrattiin metyylifenidaattiin (Suomessa kauppanimillä Ritalin, Medikinet, Equasym Retard, Concerta). Akupunktio todettiin olevan vaikuttavaa. Metyylifenidaatti vähensi hyperaktiivisuutta enemmän. Kolme tutkimuksista mainitsee akupunktion vaikutuksen kestäneen akupunktiohoitojen jälkeenkin. Yhdessä tutkimuksessa tuotiin esille, että akupunktiolla voitaisiin vähentää lääkityksen sivuvaikutuksia. Katsaus toteaa, että tarvitaan kuitenkin korkeampilaatuisia tutkimuksia ja pidempää seurantaa, jotta akupunktion käytöstä vaivaan voitaisiin sanoa varmemmin. (1)
Suomessa ADHD-oireistoja hoidetaan harvoin akupunktiolla.
Unettomuus
Akupunktiota käytetään Suomessa usein primääriin unettomuuteen. Uudessa tutkimuskatsauksessa tarkasteltiin 11 tutkimusta (775 potilasta). Akupunktio lisäsi valeakupunktioon tai odotuslistaan verrattuna unen kokonaiskestoa, vähensi heräilyä, lyhensi nukahtamisaikaa, sekä lisäsi unen määrää lepäämisen aikana (sleep efficiency). Tutkimustulokset olivat kuitenkin ristiriitaisia keskenään. Kyseisen katsauksen perusteella vaikuttaa, että ainakin käytetyillä lähestymistavoilla unettomuuden hoidossa voidaan odottaa merkittäviä tuloksia ≥12 hoitokerran myötä. (20)
Syöpähoitojen tukena
Rintasyövän hoidossa käytetyt aromataasinestäjät voivat aiheuttaa nivelkipuja. Systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin akupunktion käyttöä aromataasiestäjien aiheuttaman nivelkivun hoidossa seitsemän tutkimuksen (603 potilasta) pohjalta. Analyysin mukaan akupunktio auttoi lievittämään kipuja, mutta vain osassa tutkimuksista akupunktio oli valeakupunktiota tehokkaampaa. (13)
Palliatiivisen syöpähoidon tukena
Systemaattinen katsaus tarkasteli akupunktion ja siitä kehittyneiden hoitojen vaikutusta kipuun palliatiivisessa syöpähoidossa analysoimalla 41 kontrolloitua tutkimusta (2685 potilasta) ja 18 yhden tutkimushaaran tutkimusta (1084 potilasta). Tutkimuksissa käytettiin akupunktion lisäksi sähköakupunktiota, laserakupunktiota ja transkutaanista hermostimulaatiota (TNS). Kontrolloiduissa kokeissa nämä hoidot tavanomaisen hoidon lisänä vähensivät kipua tavanomaista hoitoa paremmin ja yhden haaran tutkimuksissa akupunktiosta oli välitöntä sekä pitkäaikaista vaikutusta. Akupunktio ja siitä juontuvat terapiat paransivat samalla myös elämänlaatua. (3)
Toinenkin systemaattinen katsaus tarkasteli akupunktiota palliatiivisessa syöpähoidossa. Siinä oli mukana viisi tutkimusta (189 potilasta). Akupunktiolla oli hyödyllinen vaikutus kivunlievityksessä. (17)
Alaselkäkipu
Systemaattinen katsaus tarkasteli akupainannan tehoa ja turvallisuutta alaselkäkivun hoidossa. Kyseisessä katsauksessa oli mukana 23 tutkimusta (2400 potilasta). Tutkimuksissa akupainantaa verrattiin tuina-hierontaan, fysioterapiaan, tavanomaiseen hoitoon (lääkkeet tai ohjaus). Lisäksi tarkasteltiin sähköakupunktiota ja tavanomaista akupunktiota yhdessä akupainannan kanssa ja ilman akupainantaa. Kivun lieventämisessä akupainanta oli tehokkaampaa kuin tuinahieronta, fysioterapia tai tavanomainen hoito. Akupainannan lisääminen akupunktioon tai sähköakupunktioon tuotti paremman tuloksen kuin kyseiset hoidot ilman akupainantaa. (12)
Diagnostiikasta ja tautiluokituksista
Uudessa kansainvälisessä tautiluokituksessa (International Classification of Disease – ICD-11) ovat mukana myös kiinalaisen lääketieteen tautiluokitukset. Näitä oireisiin pohjautuvia luokituksia varten on kehitetty erilaisia diagnostisia työkaluja, joissa joko kysymyksiin vastaamalla tai kysymysten ja muiden metodien (kuten pulssidiagnostiikka, kielidiagnostiikka, palpaatio yms.) avulla voidaan määrittää tautiluokka kyseiselle vaivalle. Vaikka tämä toimii joidenkin oirekuvien lajittelussa, ei kyseisiä työkaluja kuitenkaan ole tarkasteltu sairauskohtaisesti. Näiden diagnostisten työkalujen toimivuutta kartoittava tutkimuskatsaus toteaakin, että toiminnallisten vatsavaivojen kohdalla kaikki viisi löytynyttä diagnostista työkalua olivat puutteellisia kehityksensä laadun puolesta. Tutkijaryhmä nostaa raportissaan esille muutamia tärkeitä asioita. Ensiksi sen, että kiinalaisen lääketieteen oirekohtaiselle diagnostiikalle voi olla vaikea kehittää sairauksiin keskittyviä työkaluja vaivojen muuttuvuuden vuoksi. Esimerkiksi glukoosi-intoleranssin kehittyminen diabetes mellitukseksi muistuttaa oireiltaan kehitystä pernan heikkoudesta ja kosteuden keräytymisestä pernan ja mahalaukun kuumakosteaksi ja lopulta yinin ja qin heikkoudeksi. Toiseksi myös kiinalaisen lääketieteen tekijät voivat olla eri mieltä potilaan diagnoosista. Tämän takia parempien diagnostisten työkalujen kehittäminen nähdään tärkeänä. (6)
Vuosineljänneksen muita mielenkiintoisia tutkimuksia
Yksi systemaattinen tutkimuskatsaus käsitteli sähköakupunktiota osteoporoosin hoidossa. Siinä asiaa lähestyttiin 11 tutkimuksen (731 potilasta) perusteella. Katsaus tarkasteli akupunktion vaikutusta mm. luuntiheyden sekä seerumin prokollageeni I:n aminoterminaalisen propeptidin (PINP) ja kollageeni I:n beetakarboksiterminaalisen telopeptidin (β-CTX-I) avulla. Luuntiheydessä ei ollut eroa sähköakupunktion ja lääkityksen välillä. Sähköakupunktio sai seerumin β-CTX-I:n laskemaan, mutta ei vaikuttanut PINP määrään. Tutkimukset olivat laadultaan heikkoja. (4)
Yksi katsaus tarkasteli akupunktiota ihosairauksien suhteen. Siinä tarkasteltiin 23 tutkimusartikkelia. Tutkimusten kohteena olleet sairaudet kuitenkin vaihtelivat ja tutkimukset olivat heikkoja, eikä johtopäätöksiä voitu tehdä. Uremiaan liittyvän kutinan hoidosta löytyi viisi tutkimusta ja siihen akupunktiosta saattaa tutkimusten mukaan olla apua. (7)
Akupunktion vaikutusta aivohalvauksen jälkeisiin nielemisvaikeuksiin tarkasteli katsaus, jossa oli 35 tutkimusta (3024 potilasta). Perinteinen akupunktio ja sähköakupunktio tavanomaisen nielemishoidon lisänä olivat tehokkaampia kuin tavanomainen hoito yksinään. (21)
Korealainen tutkimuskatsaus tarkasteli korealaisesta lääketieteestä tehtyjä satunnaistetuista kliinisistä kokeista tiputtautuneita potilaita. Katsauksessa oli mukana 49 tutkimusta. Niistä useimmat keskenjättäneet olivat akupunktiotutkimuksista, joka saattoi tutkijoiden mukaan johtua akupunktiotutkimusten suuresta määrästä. Tippuneiden potilaiden mediaani oli 10% hoitoryhmissä ja 14% kontrolliryhmissä. Suurin syy tippumiselle oli seurannasta häviäminen. Kaikkien hoitomuotojen seasta tippuneiden syistä 5% olivat haittavaikutukset. (8)
Useimmissa tässä uutisoinnissa esitetyissä katsauksissa todettiin, ettei akupunktiolla ollut merkittäviä haittavaikutuksia. Muutamassa raportoitiin mm. mustelmia tai neuloista johtuvaa kipua. Tämän korealaisen tutkimuksen raportoima haitoista johtuva tiputtautumisten määrä saattaa kuitenkin kertoa, että haittoja on jätetty raportoimatta. Henkilökohtaisena kommenttina totean, että lievienkin haittavaikutuksien raportoiminen olisi hyödyllistä alan kehittymiselle. Monelle akupunktiohoidon lopettaneelle haittavaikutukseksi luettava kipu on voinut olla ollut merkittävä syy. Tutkimuksiin on voinut vaikuttaa se, että tutkimuksen aikana pyritään käyttämään samankokoisia neuloja kaikille osallistujille ja kaikkiin kehonosiin. Akupunktioklinikoilla kipuherkille potilaille tai esimerkiksi tulehduksen takia aristaville alueille käytetään yleensä pienempiä neuloja tai pistokipua lievittävää ohjausputkea. Erilaisia lieviäkin haittavaikutuksia voidaan käytännön työssä mahdollisesti vähentää koulutusta lisäämällä.
Lisäksi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana julkaistiin katsaus akupunktiota koskevien systemaattisten katsauksien ja meta-analyysien trendeistä (9) sekä katsaus, jossa vedettiin yhteen tutkimuksissa selvinneitä akupunktion vaikutusmekanismeja (16).
Vuosineljänneksen kiehtovimmat tutkimuskatsaukset:
1. Chen Y-C, Wu L-K, Lee M-S, Kung Y-L. The Efficacy of Acupuncture Treatment for Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis. Complement Med Res. January 2021:1-11. doi: 10.1159/000513655.
2. Coyle ME, Stupans I, Abdel-Nour K, et al. Acupuncture versus placebo acupuncture for in vitro fertilisation: a systematic review and meta-analysis. Acupunct Med. 2021;39(1):20-29. doi: 10.1177/0964528420958711.
3. Dai L, Liu Y, Ji G, Xu Y. Acupuncture and Derived Therapies for Pain in Palliative Cancer Management: Systematic Review and Meta-Analysis Based on Single-Arm and Controlled Trials. J Palliat Med. March 2021. doi: 10.1089/jpm.2020.0405.
4. Fan L, Wu Z, Li M, Jiang G. Effectiveness of electroacupuncture as a treatment for osteoporosis: A systematic review and meta-analysis. Medicine (Baltimore). 2021;100(3):e24259. doi: 10.1097/MD.0000000000024259.
5. Han X, Gao Y, Yin X, et al. The mechanism of electroacupuncture for depression on basic research: a systematic review. Chin Med. 2021;16(1):10. doi: 10.1186/s13020-020-00421-y.
6. Ho LT, Chung VC, Wong CH, et al. Evaluating traditional Chinese medicine diagnostic instruments for functional dyspepsia: systematic review on measurement properties. Integr Med Res. 2021;10(3):100713. doi: 10.1016/j.imr.2020.100713.
7. Hwang J, Lio PA. Acupuncture in Dermatology: An Update to a Systematic Review. J Altern Complement Med. 2021;27(1):12-23. doi: 10.1089/acm.2020.0230.
8. Jeon S-R, Nam D, Kim T-H. Dropouts in randomized clinical trials of Korean medicine interventions: a systematic review and meta-analysis. Trials. 2021;22(1):176. doi: 10.1186/s13063-021-05114-x.
9. Jiang J, Zhang J, Li R, Zhao Z, Ye X. Research Trends of Systematic Review/Meta-Analysis on Acupuncture Therapy: A Bibliometric Analysis. J Pain Res. 2021;14:561-573. doi: 10.2147/JPR.S290516.
10. Lee JW, Hyun MK, Kim HJ, Kim D-I. Acupuncture and herbal medicine for female infertility: an overview of systematic reviews. Integr Med Res. 2021;10(3):100694. doi: 10.1016/j.imr.2020.100694.
11. Li M, Liu Y, Wang H, Zheng S, Deng Y, Li Y. The Effects of Acupuncture on Pregnancy Outcomes of Recurrent Implantation Failure: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evid Based Complement Alternat Med. 2021;2021:6661235. doi: 10.1155/2021/6661235.
12. Li T, Li X, Huang F, Tian Q, Fan ZY, Wu S. Clinical Efficacy and Safety of Acupressure on Low Back Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evid Based Complement Alternat Med. 2021;2021:8862399. doi: 10.1155/2021/8862399.
13. Liu X, Lu J, Wang G, et al. Acupuncture for Arthralgia Induced by Aromatase Inhibitors in Patients with Breast Cancer: A Systematic Review and Meta-analysis. Integr Cancer Ther. 2021;20:1534735420980811. doi: 10.1177/1534735420980811.
14. Tong Q-Y, Liu R, Zhang K, Gao Y, Cui G-W, Shen W-D. Can acupuncture therapy reduce preoperative anxiety? A systematic review and meta-analysis. J Integr Med. 2021;19(1):20-28. doi: 10.1016/j.joim.2020.10.007.
15. Wang X, Xiong J, Yang J, et al. Meta-analysis of the clinical effectiveness of combined acupuncture and Western Medicine to treat post-stroke depression. J Tradit Chin Med. 2021;41(1):6-16. doi: 10.19852/j.cnki.jtcm.2021.01.002.
16. Wen J, Chen X, Yang Y, et al. Acupuncture Medical Therapy and its Underlying Mechanisms: A Systematic Review. Am J Chin Med. 2021;49(1):1-23. doi: 10.1142/S0192415X21500014.
17. Yang J, Wahner-Roedler DL, Zhou X, et al. Acupuncture for palliative cancer pain management: systematic review. BMJ Support Palliat Care. January 2021. doi: 10.1136/bmjspcare-2020-002638.
18. Yang X-Y, Yang N-B, Huang F-F, Ren S, Li Z-J. Effectiveness of acupuncture on anxiety disorder: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Ann Gen Psychiatry. 2021;20(1):9. doi: 10.1186/s12991-021-00327-5.
19. You J, Li H, Xie D, Chen R, Chen M. Acupuncture for Chronic Pain-Related Depression: A Systematic Review and Meta-Analysis. Pain Res Manag. 2021;2021:6617075. doi: 10.1155/2021/6617075.
20. Zhao F-Y, Fu Q-Q, Kennedy GA, et al. Can acupuncture improve objective sleep indices in patients with primary insomnia? A systematic review and meta-analysis. Sleep Med. 2021;80:244-259. doi: 10.1016/j.sleep.2021.01.053.
21. Zhong L, Wang J, Li F, Bao X, Liu H, Wang P. The Effectiveness of Acupuncture for Dysphagia after Stroke: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evid Based Complement Alternat Med. 2021;2021:8837625. doi: 10.1155/2021/8837625.