itsehoito ravinto yrtit

Voikukka

Mikael Ikivesi

Púgōngyīng 蒲公英

Voikukka – Taraxacum officinale

Kiinalainen lääketiede tuntee voikukan (lajikkeet: Taraxacum officinale ja T. mongolicum) nimillä Púgōngyīng 蒲公英 tai Huánghuā dìdīng 黃花地丁. Voikukan maku on makea ja hivenen karvas. Luonteeltaan se on lähteestä riippuen viileä tai kylmä. Muutamassa lähteessä sen sanotaan myös olevan neutraali. Sen pääasiallinen vaikutus kohdistuu maksan ja mahalaukun kanaviin, mutta myös jonkin verran munuaisten kanavaan.

Voikukka poistaa tehokkaasti kuumuutta ja myrkkyjä, laskee turvotusta ja murtaa salpautumia.

Varhaisissa teoksissa voikukan käyttö liittyi usein naisten vaivoihin, kuten kuukautisten epäsäännöllisyyteen, valkovuotoon, rintojen turvotukseen ja maitorauhasten tulehduksiin sekä maidontuotannon heikkouteen. Tämän nähdään johtuvan voikukan kyvystä poistaa maksan ja mahalaukun kanavia myöten rintoihin nousevaa sisäistä kuumuutta sekä sen ravitsevasta vaikutuksesta maidon essenssin suhteen. Varhaisissa teoksissa voikukan sanotaan myös vahvistavan lihaksia ja luita. Etenkin hampaisiin sillä nähtiin olevan suuri vaikutus, sillä hampaita kuluttava karies nähtiin olevan sidoksissa mahalaukun kuumuuteen. Myöhemmät yrttilääkärit alkoivat korostaa voimakkaammin sen tulehduksia hoitavia ominaisuuksia ja sitä alettiin käyttää entistä enemmän erilaisiin tulehdustiloihin. Nykyään sitä käytetäänkin yleisesti hoitamaan ylähengitystiehyiden tulehduksia, silmätulehduksia ja lymfarauhasten tulehduksia. Sillä on perinteisesti hoidettu myös sikotautia. Maksan kanavaan liittyvän vaikutuksen vuoksi sitä ollaan käytetty hepatiittiin, sappirakon tulehdukseen, akuuttiin umpisuolentulehdukseen, virtsatietulehduksiin ja naisen sukuelimien tulehduksiin, kuten synnytyksen jälkeiseen sisäsynnytintulehdukseen (pelvic inflammatory disease, PID). Voikukka laskee myös hivenen kuumetta.

Voikukkaa on käytetty sisäisesti ja ulkoisesti. Ulkoisena sitä käytetään esimerkiksi rintatulehduksissa ja märkiviin haavaumiin. Tällöin sitä on usein sekoitettu krysanteemin kanssa. Samaan aikaan on usein käytetty voikukasta tehtyä teetä sisäisesti. Teehen käytettiin voikukan varsia, lehtiä, juurta ja joissakin tilanteissa myös kukkia. Voikukasta tehtyä alkoholiuutetta on käytetty sisäisesti kroonistuneisiin luukipuihin ja luutulehduksiin (osteiitti).

Vuosina 1627-1707 elänyt lääkäri Chén Shìduó 陳士鐸 valitteli teoksessaan Běncǎo xīnbiān 本草新編, kuinka ihmiset eivät tunteneet voikukkaa tarpeeksi hyvin, vaan poistivat yangming-tason kuumuutta Báihǔtāng 白虎湯 -nimisellä yrttirohdoksella. Báihǔtāng sisältää shígāo 石膏 -nimellä kulkevaa kalsiumsulfaattia (=kipsiä) tai kalsiittia, hunajassa paistettua lakritsia, riisiä ja anemarrhena kasvin juurta (zhī mǔ 知母 ). Chén Shìduón mukaan näin kylmät rohdokset saattoivat helpottaa hetkellisesti, mutta samalla ne vahingoittivat nopeasti mahalaukun qitä ja olivat lopulta vain haitaksi. Hänen mukaansa voikukka puolestaan poisti yhtä tehokkaasti kuumuutta ja neutraalin energiansa vuoksi sitä voitiin käyttää pitkiä aikoja.

1700-luvulta eteenpäin voikukan viilentävää vaikutusta kehuttiin usein. Sillä hoidettiin vaivoja krapulasta ja silmien punoituksesta aina rajuihin kulkutauteihin asti. Kehuista huolimatta se ei täysin syrjäyttänyt perinteistä keinoa käyttää Báihǔtāngissa vaikuttavana aineena olevaa shígāoa, jota vielä nykyäänkin käytetään tunnetussa Three Legs Cooling Water (三腳標清熱水) tuotteessa. Kyseisen virvoitusjuoman markkinoidaan poistavan krapulaa, ientulehdusta, närästystä, pahoinvointia ja muita kuumuuteen liitettyjä oireita. Voikukan krapulaa hoitava vaikutus sen puoleen oli yleisesti tiedossa ja sitä käytettiin myös alkoholimyrkytykseen ja alkoholista vieroittautumiseen.

Voikukkaa on mahdollisesti käytetty myös rintasyöpään, sillä sen mainitaan auttavan rǔyán-syndroomaan (乳岩). Rǔyán-syndrooma tarkoittaa kivimäisten möykkyjen muodostumista rintoihin (《本草求真 》 vuodelta 1769). Termi käännetään nykyään rintasyöväksi, mutta se on voinut tarkoittaa varhaisemmissa lähteissä myös rintarauhasten tulehduksen yhteydessä esiintyviä muhkuroita, sillä termiä mainitaan usein rintatulehdusten ja maidontuotannon yhteydessä. Voikukan nähdään poistavan kuumuutta ja verensalpautumia rinnoista, joten sen käyttö syöpähoidoissa olisi todennäköistä.

Voikukan pitäisi myös olla erinomainen hikan ja palleakramppien poistaja (《醫林纂要》 vuodelta 1758).

Useat lähteet muistuttavat, että voikukka on ehdoton osa lääkärin yrttivarastoa!